Alfred Döblin - Berlin Alexanderplatz (3. painos)

Alfred Döblinin (1878–1957) romaani Berlin Alexanderplatz (1929) on yksi saksalaisen kirjallisuuden klassikoista. Sen arvo ymmärrettiin jo sen ilmestyessä, ja se käännettiin tuoreeltaan useille kielille. Kirja unohtui toisen maailmansodan melskeissä, mutta sen maine kasvoi tasaisesti natsien häviön jälkeen.

Berlin Alexanderplatz oli tunnustettu modernistinen merkkiteos jo 1950-luvulla. Sitä verrattiin James Joycen Ulyssekseen (1922), vaikka Döblinin teosta on helpompi lukea ja tulkita. Romaaneja yhdistää mutkikas rakenne ja kielellinen taitavuus. Döblin oli tietoinen Ulysses-vertauksista. Hän kielsi kopioineensa Joycen kirjaa, mutta myönsi vaikuttuneensa siitä. Ulysses avasi Döblinin silmät kirjallisuuden mahdollisuuksille.

Kannattaa muistaa, että Joyce ja Döblin olivat Sigmund Freudin ja C.G. Jungin aikalaisia. Kirjailijat olivat kiinnostuneita psykologien ajatuksista. Joyce ja Döblin nostivat proosassaan hahmojen tietoisen ja tiedostamattoman käytöksen samalle viivalle.

Berlin Alexanderplatzia on luonnehdittu mahdottomaksi käännettäväksi, sillä se on kirjoitettu osaksi Berliinin työväenluokan 1920-luvun puhekielellä. Aarno Peromiehen suomennoksessa ei ole kuitenkaan mitään vikaa. Peromies yhdistelee käännöksessään kirja- ja puhekieltä saumattomasti, vaikka työ on varmasti ollut vaikea.

Döblinin tyyli vaihtelee rahvaanomaisesta hienostuneeseen. Kerronta on intensiivistä. Döbliniä pidetään Berlin Alexanderplatzin takia Joycen, Robert Musilin (Mies vailla ominaisuuksia) ja Marcel Proustin (Kadonnutta aikaa etsimässä) kaltaisena eepikkona, joka tavoitti aikansa äänen.