Anni Swan: IRIS RUKKA. Nid. 1990 tai OLLIN OPPIVUODET. Nid.

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Anni Swan: IRIS RUKKA. Päällys: Martta Wendelin. 1990 WSOY, Kultaiset Klassikot (Anni Swanin Kootut kertomukset 2) (teoksen 19. painos). 189-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Iris rukka (1916) on koululaisromaani [viime] vuosisadan alun Helsingistä. Iris Klewe on vapaan luonnon keskellä kasvanut äiditön maalaistyttö. Joutuessaan kaupunkiin hän huonosti puettuna ja kömpelönä kärsii pilkkaa hienon sukulaisperheen ja sievistelevien luokkatovereiden keskellä. Onneksi Iris on terhakka tyttö, joka antaa sanan sanasta ja valloittaa näin myös ystäviä. Ja niin kuin tuhkimotarinoissa aina, loppu on onnellinen ja yllättävä. Suositun tyttökirjan pohjalta tehtiin 60-luvulla elokuva Pikku suorasuu, Iriksen osassa Nora Haque.

2. Anni Swan: OLLIN OPPIVUODET. Päällys: Martta Wendelin. 1973 WSOY, SiniSet 100 (Anni Swanin Kootut kertomukset 4) (teoksen 13. painos). 200-sivuinen nidottu kirja, kannen nurkissa kulumaa (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, nimilehden taakse alkuperäinen omistaja kirjoittanut 'Tämän kirjan omistaa' ja nimensä, ei muita merkintöjä.

Ollin oppivuodet (1919) -nuortenromaanissa yhdeksänvuotias kartanonpoika Olli päättää karata kotoa tapeltuaan voudin Pentin kanssa. Ollille tulossa olevaa perintöä havitteleva Kaarle-serkku houkuttelee Ollin mukaansa Tukholmaan häijyn suutari Simolinin luokse. Olli uskoo aiheuttaneensa Pentin kuoleman ja vanhempiensa hylänneen hänet. Ystävänsä Ränni-Pellen kanssa hän karkaa merille ja päätyy lopulta takaisin Suomeen. Eivätkä Ollin koettelemukset näytä tähän päättyvän... Kertomus on tehnyt Ollista nuortenkirjallisuutemme rakastetuimpia hahmoja. Jo kirjan ilmestymistä seuranneena vuonna 1920 sen pohjalta tehtiin mykkäelokuva, jonka ohjasi Erkki Karu. Elokuva on varhaisin kokonaan säilynyt suomalainen näytelmäelokuva. Se on suomalaisen lastenelokuvan klassikoita.

Anni Manninen (o.s. Swan, 1875 Helsinki - 1958 Helsinki) oli suomalaisen satukirjallisuuden uranuurtajia ja tyttökirjallisuuden luoja. Hän asui lapsena ja nuorena Lappeenrannassa, jossa hänen isänsä oli kulttuurivaikuttajana ja lehdentoimittajana. Anni Swan muutti vuosisadan vaihteessa Helsinkiin. Hän meni naimisiin runoilija Otto Mannisen kanssa 1907. Hän toimi kansakoulunopettajana 1901-16 sekä lasten- ja nuortenkirjailijana ja suomentajana. Hän on kääntänyt mm. Grimmin satuja sekä Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja. Hän toimitti myös lasten- ja nuortenlehtiä Pääskystä (1907-18) ja Nuorten toveria / Sirkkaa (1919-45) toimien Helmi Krohnin tavoin kirjallisena kasvattajana. Swanin kolme ensimmäistä satukokoelmaa (1901, 1903 ja 1905) sisälsivät lyyrisiä ja romanttisia ihmesatuja, joissa on vaikutteita niin maailmankirjallisuudesta kuin kansansaduistakin. Anni Swanin ensimmäinen nuortenkirja oli poikaseikkailu Tottisalmen perillinen (1914). Sen asetelma - köyhän ja rikkaan, hyvän ja pahan vastakkaisuus - toistuu kertomuksessa Ollin oppivuodet (1919). Myös ensimmäiseen tyttökirjaan, tuhkimotarinaan Iris rukka (1916), luovat säätyvastakohdat jännitteitä. Päähenkilön joutuminen sosiaalisesti ylempään tai alempaan ympäristöön ja tuleminen vieraana kaltoin kohdelluksi on varsin tyypillistä Anni Swanin nuorisoromaaneille. Asetelma näkyy kirjoissa Kaarinan kesäloma (1918), Ulla ja Mark (1924) ja Ritvan suojatit (1937). Tarmokkaat sankarittaret ovat olleet esikuvina monille myöhemmille tyttökirjoille. Anni Swanin Kootut kertomukset -sarjassa (1955-56) ovat useina painoksina ilmestyneet nuortenkirjat 1. Tottisalmen perillinen (1914), 2. Iris rukka (1916), 3. Kaarinan kesäloma (1918), 4. Ollin oppivuodet (1919), 5. Pikkupappilassa (1922), 6. Ulla ja Mark (1924), 7. Sara ja Sarri matkustavat (1930), 8. Me kolme (1937), 9. Ritvan suojatit (1937), 10. Pauli on koditon (1946) ja 11. Arnellin perhe (1949). Anni Swanin muut teokset: Satuja I (1901), Satuja II (1903), Satuja III (1905), Pieniä satuja (1906), Lasten-näytelmiä (1910), Tarinoita lapsille: Satuja IV (1912), Saapasjalkakissa: Satupirtti 19 (1914), Satuja ja tarinoita: Satuja V (1917), Satuja (1920), Satuja VI  (1923), Lastennäytelmiä II (1923), Lapsen turva, lastennäytelmä (1924), Ilmarin matka kuuhun (1924), Sadut (1933), Kaksi pikku miestä (1938), Jussi-poika Tonttulassa (1947) ja Kotavuoren satuja ja tarinoita (1957).

Anni Swanin lapsuuden ja nuoruuden Lappeenrannan ja ympäristön maisemat, ihmistyypit ja muutamat tilanteet näkyvät eräissä Anni Swanin nuorisoromaaneissa ja useissa saduissa. Esimerkiksi Pikkupappilassa-kirjan papin perheen esikuvana on Swanin oma perhe ja papinrouva muistuttaa kirjailijan äitiä. Pikkupappilan Martan esikuvaksi on sanottu vanhinta sisarta Ainoa ja Minnan esikuvaksi Helmiä. Anni Swan itse on Ulla. Iris-rukan Iris taas on kekseliäs Saimi Swan, ja kirjan luvussa Akselin syntymäpäiväkestit juhliin ilmaantunut Amanda-täti perustuu erääseen Saimin kepposeen. Isästään Anni Swan on piirtänyt tarkan kuvan kirjan Pauli on koditon maisteri Vasamassa. Tottisalmen perillisen maisteri Tickleniuksen, Kaarinan kesäloman maisteri Saramaan sekä Ullan ja Markin maisteri Mennanderin originellin, epäkäytännöllisen mutta ihmisystävällisen hahmon alkukuvana on ollut Swanien naapurissa asunut maisteri Cederhvarf, jonka luona Anni kävi lainaamassa kirjoja.