Arijoutsi: KÄRSISKÖS PUHUTELLA? Kuvittanut Kari. Sid. 1956 O

Arijoutsi: KÄRSISKÖS PUHUTELLA? 25 PARASTA JUTTUA. Kuvittanut Kari. 1956 Otava, Joka kodin tähtikirjasto (neljäs painos). 152-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Kärsiskös puhutella? 25 parasta juttua (1961) on Arijoutsin kahdeksas teos. Kokoelma sisältää 25 pakinaa: Kärsiskös puhutella, Työ, Sotakirppu, Hatun kokoomus, Matkustamisen hurma, Komiteat, Uusi Herakles, Kunniamerkkejä, Liiman kiertokulku, Uusi sänky, Anteeksi, väärä numero, Nainen päällä maan, Henkari, Venetsian kauppias, Lapamadon tarina, Topparoikan kunniaksi, Harrastetaan hiihtoa, Lollojen come back, Pääministerin uudet vaatteet, Säästäväisyyden siunaus, Kuiskaus, Likaiset kädet, Verraton viinikaappimme, Pikkujouluja vastaan ja Kirjailijan kohtalo. "Kärsiskös puhutella?" on pakinoitsijan vaatimaton kysely lukijalle, jota hän haluaa näillä jutuillaan lähestyä. Ja myötämielinen lukija havaitsee, että Arijoutsi on verraton puhelukumppani! Juttujen nautittavuutta lisäävät vielä suositun nimim. Karin loistavat piirroskuvat.

"Hänellä on oma tyylinsä ja oma sanottavansa, joka ei ole mitään tavallista pakinanikkaroimista ja jota kannattaa kehittää ja vaalia, niin kuin ainakin omaperäistä taidetta." – Toini Havu, Helsingin Sanomat

Arijoutsi, Heikki Marttila (1915 Lahti – 1993 Vantaa) kirjoitti ylioppilaaksi 1935 ja opiskeli sanomalehtioppia Helsingin yliopistossa ja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1935–38. Talvi- ja jatkosotaan Marttila osallistui Karjalankannaksella tulenjohtajana ja patteriupseerina. Hän työskenteli toimittajana Etelä-Suomi -lehdessä Kotkassa ja Helsingin Sanomien pakinoitsijana 1942–71. sekä julkaisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Arijoutsin Pippuri -pilalehteä ja avusti sota-aikana säännöllisesti Propaganda-Aseveljien Hopeatorvet-lehteä. Arijoutsin pakinoita kuvittivat taiteilija Totti Noisniemi ja pilapiirtäjä Kari Suomalainen. Arijoutsi oli aikansa luetuin suomalainen pakinoitsija. Hänen sanottiin tuoneen sanomalehtipakinaan kaupunkilaista rentoutta, ja hänen vahvuutensa oli kielellisessä nokkeluudessa ja sanaleikeissä. Arijoutsin huumori oli ajoittain hyvin suorasukaistakin hänen ottaessaan kantaa päivänpolitiikkaan ja muihin kulloinkin ajankohtaisiin ilmiöihin. Arijoutsi julkaisi teokset Korsupokeria (1944), Hyvää hoitoa (1945), Kolmesta poikki (1947), Melkein Afrikassa (1949), Hyvästi kuusisemme (1949), Nakki ja namuset (1950), Korkkiskruuvi (1953), Kärsiskös puhutella? ? 25 parasta juttua (1955), Älä hikeenny (1957), Turpiin vaan ja onnea: 13 pakinaa ja "Helsingin hulinat" (1958), Terve menoa: pakinoitsijan vallaton vaellus ulkokahdeksikon lenkeillä (1959), Sillä siisti (1961), Vintti pimeänä (1962), Aina hampaissa (1964), Kiitti ja murisi: valittuja pakinoita (1965), Täältä pesee (1968), Anteeksi ettette tunne minua: 45 pakinaa kaikkien kokoelmien ulkopuolelta taustanaan sodan, vaaran tai rauhan vuodet 1942?1952 (1972), Tultiin tuttaviks: 68 pakinaa kokoelmien ulkopuolelta taustanaan jatkuvan rähinöinnin kaunistamat rauhan vuodet 1953?1973 (1973), Alko aina hankala: yritelmä kartoittaa suomalaisen alkoholipolitiikan, kansallisen ajattelutapamme ja perusluonteemme välisiä kitkailmiöitä kieltolain vuosista nykyhetkeen 42 pakinan voimalla (1974) ja Kimppuun käyvät ja kielletyt: 24 pakinaa kaikkien kokoelmien ulkopuolelta sekä tutkielma ns. kielletyn pakinan käsitteestä valaistuna 14 esimerkillä (1975).