Armas J. Pulla: EIPÄS TYRKITÄ SANKARIA! Sid. 1991 Karisto

Armas J. Pulla: EIPÄS TYRKITÄ SANKARIA! HISTORIALLINEN JUTELMA. 1991 Karisto (3. painos). 175-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi (päällys: Ylermi Lahti), itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Eipäs tyrkitä sankaria! Historiallinen jutelma (1947) sijoittuu 1600-luvun puolivälin paikkeille Ludvig XIV:n ajan Ranskaan. Monsieur Raoul oli omasta mielestään Ranskan paras miekkailija. Hänen tavoitteensa eivät suinkaan ole tavanomaiset, Raoul on vakaasti päättänyt hankkia itselleen aateliskilven ja herttuan arvon. Chevalier Raoul pelastaa kuninkaan rakastajattaren, osallistuu Lillen taisteluihin menestyksekkäästi ja siinä sivussa lävistää kaksintaisteluissa kunnon ritarin tavoin vastustajiensa olkapäitä. Vaarallisista tehtävistä ja juonitteluista hän selviää leikiten, ja naistenkin keskuudessa markiisiksi nimetty Raoul de l’Epaude-Droite on yleisen ihailun kohteena, kunnes vihdoin sattuu katsahtamaan liian syvälle kamarineito Jeannen vihreisiin silmiin.

Armas Josef Pulla (1904 Viipuri – 1981 Helsinki) kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen kirjailijainliiton johtokunnassa 1950-57. Armas J. Pullan esikoisteosta Korkein käsky: Kertomus Nuijasodan ajoilta (1927) seurasi romaaneja, historiallisia romaaneja, nuorisoromaaneja, novellikokoelma, näytelmiä ja radiokuunnelmia sekä matka- ja tietokirjoja, joista ensimmäinen Kaunista Ranskaa (1936). Teoksen Kissa, ylhäinen ystävämme (1958) toinen tekijä on Tauno Karilas. Viimeiseksi teokseksi jäi Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (1980). Pulla kirjoitti noin 80 kirjaa ja lisäksi erilaisia pieniä painotuotteita. Pullan toinen teos, romaani Huimapää, ilmestyi 1929 salanimellä Leo Rainio. Kolmas teos, Hakkapeliitan jatkoromaanina ilmestynyt historiallinen romaani Aseveikot (1931), jonka Pulla kirjoitti yhdessä Mika Waltarin kanssa, ilmestyi kirjailijanimellä Kapteeni L. Rainio. Pulla ja Waltari käyttivät salanimeä Kapteeni Leo Rainio julkaistessaan romaanit Keisarin tekohampaat (1931) ja Punainen madonna (1932) sekä rikosromaanit Älkää ampuko pianistia! (1932), Lempeä korvanleikkaaja (1933) ja Gangsterit ja seitsemän kääpiötä (1945). Vuonna 1940 ilmestynyt romaani "Ja pöh!" sanoi sotamies Ryhmy, jonka alaotsake on Sotajutelma Laatokan rintamalta, ja sitä seuranneet muut Ryhmy ja Romppainen -kirjat (1940-67) ovat Pullan tuotannon tunnetuinta osaa; jatkosodan aikana niitä käytettiin propagandatarkoituksiin. Kuusi ensimmäistä niistä on ilmestynyt myös ruotsiksi (1942-44). Pulla oli ranskalaisen kulttuurin tuntija ja kirjoitti myös Ranskaan liittyviä historiallisia romaaneja (seikkailuromaaneja ja ’historiallisia jutelmia’). Hän kirjoitti pakinoita Lipeäkalaan ja yli 30 vuoden ajan Uuteen Suomeen. Pulla oli taitava piirtäjä. Hänen piirtämiään postikortteja sota-ajalta on säilynyt muutamia. Hän teki postikortteja linolle itse kaivertamalla.