Arto Paasilinna: HIRTETTYJEN KETTUJEN METSÄ. Sid. 1984 SSK

Arto Paasilinna: HIRTETTYJEN KETTUJEN METSÄ. 1984 Suuri Suomalainen Kirjakerho. 240-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Hirtettyjen kettujen metsä (1983) on fantasian taiturin nauruhermoja kutkuttava romaani arktisesta piileskelymatkasta, Paasilinnalle tyypillinen hirtehishuumorinen tarina korpifilosofisine mausteineen, jossa luontotematiikka on vahvasti läsnä. Tukholmalaisessa kerrostalossa asuu varakasta väkeä. Yksi heistä on suomalaissyntyinen Oiva Juntunen. Ammatiltaan hän on roisto. Puolenkymmentä vuotta sitten hän oli kahden suomalaisen rikollisen kanssa ryöstänyt Norjan valtionpankista neljä kahdentoista kilon kultaharkkoa. Hänen kaverinsa olivat jääneet kiinni. Tuomion aika oli päättymässä, ja kaksi kovaa miestä on tulossa perimään osuuttaan. Ei auta kuin livistää. Juntunen yrittää pakoilla Floridassa, mutta Yhdysvaltain eteläkärki osoittautuu auttamattomasti pettymykseksi, ja hän palaa Suomeen. Matkalla pohjoiseen hän ystävystyy virkavapaalla olevan juopon majuri Sulo Remeksen kanssa. He lyöttäytyvät yhteen ja päätyvät Kittilään tukkikämpälle huuhtomaan kultaa. Tukkikämpän leppoisaan elämään tuo kuitenkin ongelmia Långholmenin vankilasta vapautumassa oleva kauppateknikko, monimurhaaja Hemmo Siira, joka on peräämässä Juntuselta osuuttaan kullasta... Romaanista on tehty radiokuunnelma (1985) ja televisioelokuva (1986).

Arto Paasilinna (s. 1942 Kittilä) opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa yleis- ja keskikouluaineiden linjan vuosina 1962–63. Hän oli 1960- ja 1970-luvulla toimittajana useissa lehdissä sekä päätoimittajana Apu-lehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Hänen esikoisteoksensa on Karhunkaataja Ikä-Alpi (1964), ensimmäinen romaani Operaatio Finlandia (1971). Vuoteen 2009 mennessä ilmestyi viitisenkymmentä teosta, pääosa romaaneja; tuotantoa oli käännetty 46 kielelle ja myyty arviolta 4–6 miljoonaa nidettä. Teoksia on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitse-murha ja Kymmenen riivinrautaa, Onnellinen mies ja Hirtettyjen kettujen metsä sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa hänen tuotannostaan on tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille.