Christian Braw MUISTOA KUNNIOITTAEN tai Edzard Schaper LEGEN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Christian Braw: MUISTOA KUNNIOITTAEN. Käännös: Helinä Kuusiola. Kansi: Ritva Kaijasilta. 1993 SLEY-kirjat. 160-sivuinen sidottu kirja, muuten ehjässä kansipaperissa takana pienehköltä alalta pintaa irti, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Muistoa kunnioittaen (1993; Till minnet 1991) on monitasoinen ja syvälle luotaava ihmissuhderomaani, joka jää askarruttamaan mieltä. Se on vakava kirja, josta toisaalta huumorikaan ei puutu. Kirjan päähenkilö, lehtori Sven-Åke Sandman, on kertomuksen alkaessa jo kuollut. Hän on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Romaani on kuvaus tapahtumista hänen hautajaisissaan. Läsnäolijoiden ajatusten, muistumien ja reaktioiden kautta kirjailija muovaa päähenkilöstä elävän kuvan jännittävästi kuin palapeliä kooten. Kuvaus kasvaa samalla poikkileikkaukseksi koko nykyisestä yhteiskunnasta hyvine ja pahoine puolineen. Haastattelussa Christian Braw on sanonut: ”On tärkeätä seurata omaatuntoaan, ettei elämästä tule liian ohutta. On olemassa omantunnon ihmisiä, ja vain heillä on jotakin annettavaa, olivatpa he sitten kommunisteja tai muslimeja tai edustivatpa mitä kulttuuripiiriä tahansa.” Tämän asian tärkeys kirjailijalle näkyy myös tämän romaanin pohjavireessä.

Lars Christian Braw (s. 1948 Härnösand, Ruotsi) on Ruotsin kirkon pappi, kirjailija ja Åbo Akademin systemaattisen teologian dosentti. Braw vihittiin papiksi 1971 Växjön hiippakunnassa. Hän väitteli tohtoriksi Lundin yliopistossa Johann Arndtin suhteesta mystiikkaan. Braw on julkaissut useita romaaneja nimellä F. J. Norstedt. Hänen romaaninsa Till minnet (1991) on suomennettu nimellä Muistoa kunnioittaen (SLEY 1993).

2. Edzard Schaper: LEGENDA NELJÄNNESTÄ KUNINKAASTA. Käännös: Helinä Kuusiola. Kansi: Osmo Omenamäki. 1981 SLEY-kirjat. 79-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Legenda neljännestä kuninkaasta (Die Legende vom vierten König 1961) –pienoisromaanissa palataan kristinuskon alkuvuosiin. Vanha legenda kertoo, että itämaan tietäjiä olikin neljä. Yksi heistä viipyi matkalla ja ehti perille vasta Kristuksen ristille. Tämä ”myöhästynyt tietäjä” kohtasi matkalla paljon kärsiviä ja onnettomia, eikä voinut kulkea heidän ohitseen apua antamatta. Perille tullessaan tietäjällä ei ollut enää mitään jäljellä kalleuksista, jotka hän oli Kristukselle lahjaksi varannut. Ainoan mitä hänellä oli, hän lahjoitti Kristukselle. Hän antoi uskollisen sydämensä.
 
Edzard Schaper (1908 Ostrowo – 1984 Bern) oli saksalainen kirjailija ja kääntäjä. Hänen isänsä palveli upseerina Posenin maakunnassa, mistä perhe 1920 palvelusajan päätyttyä muutti Hannoveriin, jossa Edzard kävi lukiota ja opiskeli pianonsoittoa konservatoriossa. Hän julkaisi ensimmäiset teoksensa asuessaan Christiansø-saarella Tanskassa 1927–29. Oltuaan välillä työssä lastentarhassa ja merimiehenä troolarilla Schaper muutti 1932 Tallinnaan Viroon, jossa työskenteli freelance kirjailijana ja toimittajana avustaen mm. Yhdysvaltojen uutistoimisto United Pressiä. Vuonna 1940 hän lähti sotakirjeenvaihtajaksi Suomeen. Kun hän ei saanut työtä Saksasta, hän otti Suomen kansalaisuuden 1944; Saksassa kansantuomioistuin (Volksgerichtshof) oli tuominnut hänet kuolemaan. Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat tulitauon, hän pakeni Ruotsiin, jossa kääntäjän työn lisäksi oli mm. metsätöissä. Vuonna 1947 hän muutti Sveitsiin. Schaper luopui 1951 katolisesta uskostaan ja liittyi roomalaiskatoliseen kirkkoon. Sodan jälkeen Edzard Schaper oli paljon luettu kirjailija, joka toimi myös luennoitsijana ja esiintyi radiossa ja televisiossa. Hänen teoksistaan ovat ilmestyneet suomeksi Vangitun vapaus (1951; Die Freiheit des Gefangenen 1950), Kaukopartio (1958; Das Christkind aus den grossen Wäldern 1952) ja Legenda neljännestä kuninkaasta (1981; Die Legende von vierten König 1961). Scaper saksansi sellaisten kirjailijoiden teoksia kuin Pär Lagerqvist, Harry Martinson ja Kaj Munk. Hän suomensi Aleksis Kiven romaanin Seitsemän veljestä (Die sieben Brüder 1950), F. E. Sillanpään romaanit Hurskas kurjuus (Das fromme Elend: Ein überstandenes Menschenschicksal in Finnland 1948), Elämä ja aurinko (Sonne des Lebens 1951) ja Eläviä ja kuolleita (Sterben und Auferstehen: Ein überstandenes Menschenschicksal in Finnland 1956) ja ruotsinkielestä Sally Salmisen romaanin Katrina (Katrina 1937) sekä Nils-Erik Ringbomin Sibelius-teoksen (Ein Meister und sein Werk 1950). Schaperin muuta tuotantoa on mm. maantieteellinen teos Finnisches Tagebuch (1951).