Debbie CD uusi pojat the odorants

Woimasointu WS040CD. Uusi/Soittamaton.



Bändin sanoituksista vastaa pääosin Outi Söderholm ja sävellyksistä Miika
Söderholm. Outin sanoituksissa on naisnäkökulmaista punk-asennetta, ja
Miikan tausta Ypö-Viiden ja Pojat-yhtyeen keulahahmona kuuluu myös Debbien
musiikissa. Debbie ei karsasta tarttuvia pop-melodioita, eikä toisaalta
rouheasti jyrääviä kitaroitakaan.

Ensimmäinen Outin kirjoittama teksti oli Äkkilähtö, johon Miika teki
huvikseen demopohjat. Toinen taisi olla Surffilautalla Tallinnaan joka
päätyi kesällä 2005 Woimasoinnun julkaisemalle 1-2-3-4! -kokoelmalle. Bändiä
ei vielä ollut, joten rumpalin virkaa toimitti rumpusekvensseri Miikan
soittaessa muut instrumentit itse.
Tekstejä alkoi tulla pikavauhtia lisää ja puuhastelu jatkui, kunnes molemmat
huomasivat että nyt tarvitaan oikea bändi! Toiseksi kitaristitksi pestattiin
Kantolan Marko Pojat-yhtyeestä. The Odorants -yhtyeestä löytyi rumpaliksi
Jaakko Slotte, joka ensimmäisissä treeneissä tokaisi että "mä oon tottunu
soittamaan suoraan ja nopeasti, sopiiko se teille?". Hommaan oli heti
löytynyt oikea mies! Myöhemmin porukkaan liittyi myös basisti Murkku, tuo
perusäänen soittamisen suurvisiiri, samaisesta The Odorantsista.

Debbie soitti silloin tällöin keikoilla ja aloitti äänitykset kotistudiossa
Orivedellä keväällä 2006, Miikan toimiessa äänittäjänä, tuottajana ja
miksaajana. Aluksi oli tarkoitus tehdä muutaman biisin ep. Rumpupohjien
äänitykset sujuivat helposti ja todella nopeasti ja koska rummut olivat nyt
löytäneet paikkansa olohuoneesta, päätettiin että samantien voisi äänittää
vaikka kaikki rumpupohjat. Ajatuksena oli tuolloin, että pohjiahan voi
käyttää myöhemmin julkaistavilla levyillä. Biisien rakentelu kaikessa
rauhassa oli kuitenkin niin hauska hommaa, että pian huomattin, että myös
bassot, kitarat ja laulut olivat äänitettyinä kaikkiin 15 biisiin. Jo
demoversioina hyviltä tuntuneet biisit alkoivat vaikuttamaan todella hyviltä
oikean bändin soittamina. Joey Luumäki (Ne Luumäet) käväisi duetoimassa
kappaleessa Debbie ja Joey, joka on kunnianosoitus alkuperäiselle New Yorkin
punkskenelle.

Nyt bändillä oli valmiiksi miksattu levy käsissään eikä omakustanteen teko
oikein houkutellut. Apuun tuli jälleen kerran Woimasointu, joka ensi
töikseen masteroitti levyn mainiossa Virtalähde Analog Audio
-masterointipajassa ja lupautui julkaisijaksi. Rami Mursula teki hienot
kannet.

Toivottavasti levynteon rentous ja puhdas tekemisen ilo välittyy tältä
levyltä myös kuulijalle. Debbie on erittäin tyytyväinen ensimmäiseen
levyynsä ja ylpeä hienoista biiseistään.

"Outin harjaantumattomassa ja korostuneen hennossa lauluäänessä on samaa avoimen vetoavaa taikaa kuin alkuperäisen Deborahin topakassa, mutta nuottien ulkolaitaa keinahdellen kiehnäävässä rokkilaulannassa... Maukkainta on oman tekemisen into ja maku, joka jää puuttumaan musiikkiteollisuuden esiin seulomilta muodollisesti lahjakkailta idolimannekiineilta" (**** Asko Alanen Soundi 2/07)

"Miesrokkariahdistus -asenteista punkrock-kappaleita kuuntelemaan tottunut korva tykkää kovasti Outin sanoituksiin tuomasta naisnäkökulmasta. Kun siihen lisätään hauskanpitoa, itseironiaa, tekemisen vapautta ja hyvää meininkiä, on paketti valmis." ( Jenni Ruotsalo, Oriveden Sanomat 30.1.2007)