Eeva Nikoskelainen: HYTÖSEN OIREYHTYMÄ tai Riina Katajavuori

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Riina Katajavuori: LAHJAT. Kansi: Markko Taina. 2006 Tammi, Loisto (3. painos). 221-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti, esilehdelle alkuperäinen omistaja on kirjoittanut nimensä, ei muita merkintöjä.

Lahjat (2006) on romaani, joka pyrkii paikantamaan arjen koostumusta, muistamaan asioita, jotka unohtuvat helposti. Elämä lasten kanssa ei ole suuri kertomus, vaan rakentuu pienistä ja usein epäolennaisista detaljeista, assosiaatioista – yksityiskohdista, jotka pyyhkiytyvät elämän suuriin käänteisiin. Kirja on kertomus äideistä ja sukupolvista, odotuksista ja toiveista, jotka siirtyvät polvesta toiseen. Tuulia on kotiäiti, jolla on mies ja kaksi lasta. Tuulia on lujasti päättänyt olla kotona ajan jonka kuopus on pieni, mutta ajoittain päätös ottaa koville. Toisaalta mieli palaa akateemisen uran kimppuun, alueelle, jolla hän tuntee olevansa tutummilla ja turvallisemmilla vesillä. Kuinka selvitä äitiyden ja kasvatuksen haasteista kunniallisesti? Oliko 60-lukulaisilla vanhemmilla helpompaa, kun kasvatusta pidettiin usein lähinnä kirosanana? Nyt sallitaan monenlaista vanhemmuutta, mutta silti Tuulia tuntee olevansa näkymättömien rooliodotusten kohteena. Tuulia kokee olevansa kotiäitinä välittäjä, joka punnitsee uudelleen arvojaan ja asenteitaan ennen kuin siirtää niitä eteenpäin. Myös hänen sosiaalinen elämänsä verkostuu uudelleen, pihapiiriin astelevat äidit, vertaishahmot, joiden kanssa voidaan jakaa leikkipuiston ämpärit ja kasvukivut.

"Kirja, jonka ei soisi loppuvan." – Pia Sievinen, Kotivinkki

"Helsinkiläinen kirjailija Riina Katajavuori kirjoittaa runollista ja tarkkaa arjen täsmäkieltä. Hänen kuvaamansa äitiys eri ulottuvuuksineen on käsin kosketeltavan inhimillistä." – Tuija Lassila, Sanojen aika

Maaria Ulriikka Katajavuori (o.s. Marttila, s. 1968 Helsinki) valmistui ylioppilaaksi 1987, opiskeli kirjoittamista Oriveden Opistossa 1987–88 ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa sekä Edinburghin yliopistossa (1991–92). Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1995. Katajavuori työskenteli elokuva-arvostelijana Yleisradion Teksti-TV:ssä 1988–98. Hän opettaa kirjoittamista Helsingin yliopiston Palmeniassa ja Työväen akatemiassa. Hän on ollut kolumnisti mm. lehdissä Martat (2006–07), Lapsen maailma (2006–) ja Kaksplus (2008–09). Riina Katajavuori on kirjoittanut runoja, proosaa ja lastenkirjoja. Hän debytoi 1992 runokokoelmalla Varkaan kirja. Kuvittaja Salla Savolaisen kanssa hän on julkaissut mm. Pentti-kuvakirjasarjaa. Hänen runojaan on käännetty yli 20 kielelle. Katajavuori on ollut keskeisiä hahmoja niin Nuoren Voiman Liiton kuin Elävien Runoilijoiden Klubin toiminnassa. Hän on ollut toimittamassa ERK:n vuosikirjaa MOTMOT:ia ja uusien kirjoittajien antologiaa Ryhmä 06.

2. Eeva Nikoskelainen: HYTÖSEN OIREYHTYMÄ. 2001 Tammi, Loisto-pokkari (teoksen 5. painos). 267-sivuinen nidottu kirja, ehjä ja siisti, takakannessa tarran jälkeä, ei merkintöjä.

Hytösen oireyhtymä (1996) on riemastuttava avioliittoromaani hyvin toimeentulevan pariskunnan keski-iän kriisistä ja selviytymisstrategioista. Sydänoireet pysäyttävät lastenlääkäri Pentti Hytösen tarkastelemaan elämän hiekkaerämaata. Nuoremmat ajavat ohi uralla, rivitalokodissa komentaa vaimo, eikä makuuhuoneessa ole naurettu aikoihin. Kun näköpiiriin purjehtii viehkeä taitelijatar, on nuhteeton tohtori kypsää viljaa. Myös Aila-rouva katsoo peiliin: eivätkö mankeloidut lakanat ja pianoa soittavat tyttäret riitä? Auttaisiko värianalyysi? Tunnollisessa lehtorissa ja perheenäidissä käynnistyy levottomuutta herättävä muutos, ja Hytösen perhedynamiikkaa pöydän alta tarkkailevalla koiralla riittää ihmettelemistä. 

Eeva Nikoskelainen (s. 1942 Helsinki) kirjoitti ylioppilaaksi Salon yhteislyseosta 1961, valmistui Turun ylopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1967 ja lääketieteen tohtoriksi 1975 ja toimi Turun yliopiston silmätautiopin professorina ja TYKS:n ylilääkärinä vuoteen 2006. Hänen tieteellisistä julkaisuistaan merkittävin on Clinical, prognostic and etiological studies on optic neutritis : with special refrence to its relationship to multiple sclerosis (1975). Nikoskelaisen esikoisromaani Hytösen oireyhtymä (1996) oli myyntimenestys, joka on yltänyt 6:nteen painokseen (2010). Sitä seuranneista romaaneista Ylilääkäri Männikkö ja hallittu tulosjohtaminen (1999) –teoksen satiiri kohdistuu terveydenhoitoalan epäkohtiin, Heta Hörkkö ja kaksoiskierteen lumo (2001) liittyy hedelmöityshoitoihin, Keltainen vaara (2004) käsittelee Sars-epidemiaa ja Itikkakesä (2008) sukeltaa verenhimoisten hyttysten, vanhustenhoidon ja suomalaisen mökkielämän maailmaan. Eeva Nikoskelaisen kertomus Onni on kokoomateoksessa Velikoira löytyy torilta: Kertomuksia koirista (2004).