Erlend Loe: TOSIASIOITA SUOMESTA. Sid. 2007 Like (1. painos)

Erlend Loe: TOSIASIOITA SUOMESTA. Suomennos Outi Menna. 2002 Like (1. painos). 251-sivuinen sidottu kirja, kansipaperissa pieni repeämä ja vähän tarran jälkeä (ks. kuva), itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Tosiasioita Suomesta (2002; Fakta om Finland 2001) kirjan päähenkilö, oslolainen nuori mies, mainosalan ammattilainen, jolla on suomalaiset sukujuuret, ei ole koskaan käynyt Suomessa eikä tiedä Suomesta mitään – joukkoviestimien välittämää valikoivaa totuutta lukuun ottamatta. Maailman hajanaisuus ja eri kulttuurien välinen etäisyys paljastuu, kun hän saa tehtäväkseen laatia Suomesta kertovan esitteen. Hän tutustuu Suomeen kuuntelemalla Sibeliuksen musiikkia ja lukemalla National Geographicissa vuonna 1981 julkaistua Suomesta kertovaa artikkelia. Onko Suomessa muutakin kuin Sibelius, sauna, Nokia ja Marimekko sekä kasapäin itsetuhoisia juoppohulluja tai muulla tavoin mieleltään sairaita? Norjalaiskirjailija kuvaa valloittavan estottomalla tyylillään hämmentyneen päähenkilön harvakseltaan katkeilevien, mutta laajalti rönsyilevien ajatusten kautta, millaisia seurauksia voi olla sillä, että auto on hinattu pois eräänä sellaisena aamuna, jolloin sitä olisi kipeästi tarvinnut. Uusia haasteita, uusia ihmissuhteita, koko elämä mullistuu. Ja kaiken keskellä: syntyykö esitteestä koskaan mitään valmista? Humoristisesta asenteesta ja älyttömistä, absurdiutta hipovista juonenkäänteistä huolimatta pelot, ongelmat ja ahdistus koskettavat. Kaoottisena massana virtaavan maailman keskellä yksi jos toinenkin saattaa toisinaan kaivata jotain, mistä ottaa tukea.

”Mitä muuta Suomessa on? Siellä on Lahti, se hiihtohuijauspaikka, ja Kirvesniemen pariskunta, mikä sen naisen nimi nyt olikaan, ensin hänellä oli joku muu sukunimi ja sitten hän meni naimisiin, Harrinko kanssa se oli? Ja tuhansia järviä, ja Jean, suuri Sibelius, ja muotoilua, ehkä juuri ennen kaikkea muotoilua, ja Nokia, herrajumala, tuottavin yhtiö koko Euroopassa, ja minulla itsellänikin Nokian puhelin, se on luotettava kuin mikä ja siinä on infrapunaporttikin niille, jotka sellaista tarvitsevat, mutta minä en tarvitse, en pidä infrapunaporteista enkä infrapunaisista asioista ylipäätään, ne tuovat mieleeni sairauden, syövän, ja kuoleman, ja kuolema merkitsee muutosta, samoin kuin vesi, ja kuolema virtaa, samoin kuin vesi, se merkitsee muutosta enemmän kuin mikään muu, ja siitä minä en pidä, helvettiin koko infrapuna. Tiedän Suomesta vaikka mitä.”

”Kirja on naiiviudessaan niin huvittava, että se saa poskilihakset nytkymään ylöspäin vähän väliä. Siinä nauretaan yhtä aikaa suomalaisille, norjalaisille ja ennen pitkää koko ihmiskunnalle. Suomalaisille kirja on herkku.” – Ilkka Hynninen, Aamulehti

Erlend Loe (s. 1969 Trondheim) on norjalainen kirjailija. Hän on tehnyt myös musiikkivideoita ja lyhytelokuvia sekä työskennellyt psykiatrisessa sairaalassa ja opettajana. Hänen esikoisteoksensa on Den store røde hunden (1996; ei suom.). Läpimurtoromaani Naiv. Super (1996; suom. Supernaiivi 1996) on ensimmäinen 16:sta suomennetusta teoksesta; muita ovat mm. Fakta om Finland 2001; Tosiasioita Suomesta 2002) ja Doppler (2004; Doppler 2005).