Henrik Gabriel Porthan/ Skrifter 3 ja 4 , 1867

Henrici Gabriels Porthan opera selecta = H. G. Porthans skrifter i urval. 3

Historiola Concionum Sacrarum Fennicarium , Porthans skrifter 4

Porthan, Henrik Gabriel

Finska litteratur-sällskapet 1867.

• Porthan, Henrik Gabriel,  Opera Selecta III - IV
• Historia Bibliothecae R. Academiae Aboensis, disputationibus publicis XXIII proposita ab Henrico Gabriele Porthan, eloqu. prof. r & o.  , Poesi Fennica 1766-1778,
• Julkaistu:Aboae : typis Frenckellianis, 1766 - 1801 ,
• Ulkoasu: 826 s. kuvalehti : kuv. ;
• Huomautus:Painovuosia mainittu väitöskirjojen ilmestymisvuosien perusteella.
  Teos on koottu väitöskirjoista. Usein sidoksissa on alkuperäinen lehti B4 ja vaihtelevasti yksittäisten väitöskirjojen nimiölehtiä ja dedikaatioita. Yhteissidoksen julkaisuvuosi 1867-70, SKS

Opera selecta
Valitut teokset 

Ulkoasu : sidottu ,  , yhteissidos

23 cm

Kieli

ruotsi
latina

JulkaisijaHelsingfors : Finska litteratur-sällskapet 1867.

SarjaSuomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 21, 

kulunut selkä, mutta sidos luja ja ehjä

Huom:  Ex Libris : Kaarle Krohn

Kaarle Krohn, kansanrunoudentutkija, professori

Henkilötiedot

Syntynyt10. toukokuuta 1863
Helsinki

Kuollut19. heinäkuuta 1933 (70 vuotta)
Sammatti

Kansalaisuussuomalainen

Ammattikielitieteilijä

Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti[1]) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.

Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten.

Metodin kehitti alun perin Kaarle Krohnin isä, Helsingin yliopiston kielitieteen professori Julius Krohn. Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä ja teki metodista kansainvälisesti tunnetun. Sitä kutsutaan nykyään paitsi maantieteellis-historialliseksi metodiksi, myös suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Metodia pidetään folkloristiikan ensimmäisenä tieteellisenä menetelmänä.

Tutkimuksillaan Kaarle Krohn pyrki selvittämään kysymystä Kalevalan runojen alkuperästä. Krohn päätyi siihen, että runot olivat syntyneet Länsi-Suomessa, josta ne sittemmin olivat levinneet Karjalaan ja Inkeriin. Aikaisemmissa tutkimuksissaan Krohn oli taipuvainen pitämään runoja pakanallistuneina versioina kristillisistä kertomuksista. Vuonna 1918 ilmestyneessä kaksiosaisessa tutkimuksessaan Kalevalankysymyksiä hän omaksui uuden käsityksen, jonka mukaan runot suurelta osin perustuivat historiallisiin tositapahtumiin.

Krohn otti myös kantaa Kalevalan Sammon alkuperään ja asettui aluksi tukemaan isänsä käsitystä, jonka mukaan Sampo oli aurinko. Myöhemmin hän tarkisti kantaansa ja päätyi 1920-luvulla tukemaan Uno Harvan teoriaa Sammosta maailmanpuu-myytin ilmentymänä. Sammon ryöstöstä kertova runo kuitenkin perustui Krohnin mielestä Gotlantiin tehtyyn ryöstöretkeen.

Krohn oli Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja vuonna 1907.[2]

Kaarle Krohnin veli oli säveltäjä ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja sisaria kirjailijat Helmi Krohn ja Aino Kallas. Hänen serkkunsa oli säveltäjä Mikael Nyberg.