Hevoskirjapaketti vanhoja ruotsinkielisiä heppakirjoja (10)

Världens finaste häst

Berit Härd (Sidottu, kovakantinen, 2005, 124 sivua, piirrokset Lena Furberg)

Sia får en ny ridlärare: snygge Mario som också är en duktig hopptränare. Han får till och med Sia att hoppa med Pontus, fastän hon är rädd. En dag blir Pontus sjuk ocn hamnar på djursjukhuset. Han ser inte och kan inte står upp. Tänk om Pontur inte kan blir frisk!

Kunto: Hyvä, 2 sivun alakulma taittunut.


Anna-Lisa Almqvist - Svåra hinder, Annika!

Svåra hinder, Annika! Wahlström, 1967, i. painos
Kunto: Hyvä, sisälle liimattu tarra.



Berrisford Judith M: Buss på dem, Skipper

Wahlströms. inb 1962, sisältää omisteen, kansissa kulumaa ja sisällä pieni tahra.



Marie Louise Rudolfsson- Ta fast spökryttären Maria

Wahlströms. 1971, sisältää omisteen




Anna-Lisa Almqvist - Vi måste räddä Mirabella

B. Wahlströms flickböcker nro 1289, ilmestynyt 1966, 1.painos, sidottu, 142 sivua.

Etusivulla useita omisteita, sammakko leima, muutoin siisti kirja.


Anna-Lisa Almqvist (1903–1993) oli ruotsalainen lasten- ja nuorten kirjailija, joka tunnetaan Suomessa Annika -kirjasarjasta. Hän on julkaissut ruotsiksi huomattavan määrän muitakin eläinaiheisia kirjoja. Almqvist halusi taiteilijaksi ja kävi taidekoulua Münchenissä. Hän oli jonkin aikaa naimisissa taiteilija Bertil Almqvistin kanssa. Hän perusti kahvilan Tukholman Karlaplanille sekä kaupungin ensimmäisen yksityisen kirjalainaamon nimeltään Bokbaren.

1940-luvun alussa kirjailija osti halvalla sirkushevosen ja kirjoitti siitä ensimmäisen teoksensa Babiana, en cirkushäst berättar. Hän muutti maalle hevosen ja tyttärensä kanssa ja kirjoitti sen jälkeen monia suosittuja tyttökirjoja hevosista.

Annika-sarja kertoo nuoren Annikan kasvamisesta ratsastusuransa alkutaipaleelta huippukilparatsastajaksi. Turk on alussa se sama huonokäytöksinen hevonen, jolla kaikki hevossarjat alkavat. Annika pelastaa Turkin raaalta kohtalolta ja tulipalosta ja hevosen ja tytön välille muodostuu kiinteä side. Kirjasarjan aikana mukaan tulee Bettina, nuori kaltoin kohdeltu tyttö. Taustalla vaikuttaa mystinen intiaaninoloinen Harry, johon Annika kirjasarjan lopussa rakastuu.

Annika-sarja on hevossarjaksi hieman realistisempi kuin esimerkiksi Lisbeth Pahnken Britta ja Hopea -sarja tai Ruby Fergusonin Laura-sarja. Kirjoissa on raakalaismaisia tyyppejä ja jopa hevosten pahoinpitelyä.

Sarja alkoi ilmestyä 1962, jolloin Wahlströms flickböcker -sarjassa ilmestyi En häst åt Annika.

Annika-kirjat ilmestyivät Suomessa 1970-luvulla Kariston nuortenkirjastossa ja uudestaan 1990-luvulla. Ensimmäinen (ja harvinainen) kirja Hevonen Annikalle ilmestyi vain pokkaripainoksena muutamaan teokseen jääneessä Vaasan nuorisokirjat -sarjassa.

Toisesta kirjasta Fast i sadeln, Annika ei ole otettu suomenkielistä painosta. Näissä kahdessa ensimmäisessä kirjassa esitellään Annikan ratsastuksen aloittaminen. Hevonen Annikalle -kirjassa Annika pelastaa Turkin tallin tulipalosta. Fast i sadeln -kirjassa kuvataan mm. Villin Lännen ratsastusesitystä. Kirjasarjassa on useita viittauksia näihin kahteen ensimmäiseen kirjaan.

Sarjassa välittyy ajankuva 1960- ja 1970 -luvuilta Ruotsista. Mm. päähenkilö Harry tupakoi tallissa useammassa kirjassa, samoin Annikan väli-ihastus Jan. Lopussa kirjailijan oli pakko tuoda päähenkilönsä yhteen sarjan lopettamiseksi. Hevoskirjana paras koko sarjasta on Annikan ratsastuskoulu. Siinä päähenkilöinä ovat hevoset ja varsinaisen satuilun osuus on pienempi kuin muissa kirjoissa.

Teokset, valikoima

* Florry tar ansvaret (1945),
* En flicka i sadeln (1947)
* Flickan från farmen (1948)
* Pim blir torpare (1949)
* Du känner inte Patrik (1950)
* Flickan med melodin (1951)
* Se upp för Maritta! (1952)
* Vi rider mot lyckan (1954)
* Rias hemlighet (1955)
* Ta fast tjuven (1956)
* Ring till polisen (1957)
* Kim som detektiv (1958)
* Kim finner spåret (1959)
* Flickan från heden (1959)
* Kim ger sig inte (1960)
* Aldrig skiljas från Robin (1961)
* Hurra för högsta vinsten! (1964)
* Sju flickor i sadeln (1965)
* Vi måste rädda Mirabella (1966)
* Vem ska rädda Temora (1967)
* Å vilket föl (1968)
* Stallkamrater (1969)
* Tvillingarna Bohm (1969)
* Ingen är som Zorba (1970)
* Hästhandlarns Petra (1971)


Frances Duncombe - Pojken och jag

Åhlén & Åkerlund
Flickornas julbok 1958, 112 sivua, nidottu, 112 sivua, kannet muovitettu ja irralliset.

Takakannen teksti: Ridhäst till salu

Kuntoluokitus     Tyydyttävä



Primrose Cumming - Silverörnen rider ut stormen

Bonniers 1959, sidottu, 117 sivua, kulumaa kansissa, etusivulla omiste.
 

Silverörnen rider ut stormen är den andra boken om Silverörnens ridskola, som drivs av två unga flickor med ett sedvanligt enormt hästintresse. Boken utspelar sig vid andra världskrigets utbrott, och mycket av handlingen kretsar just kring krigets konsekvenser för vardagen. Det här är ett tema som jag känner igen från otaliga engelska böcker, dock inte från just hästboksgenren. Överlag tycker jag att hästböcker ofta är förvånansvärt tidlösa, i synnerhet om man jämför dem med andra typer av vardagsskildringar. Eftersom böckernas hästflickor i allmänhet enbart ägnar sig åt just hästar, och inte visar något större intresse för vare sig mode, politik eller musik har jag under barndomen gladeligen konsumerat hästböcker skrivna på 1950-talet utan att reagera på att de känns gammaldags.

I fallet med Silverörnen rider ut stormen är tidsangivelsen däremot mycket tydlig, och det är också av naturliga skäl viktigt att klargöra vilken tid boken utspelar sig under. Krigsutbrottet leder bland annat till att Silverörnens ridskola riskerar att förlora en del av sina hästar till armén. Vad som är än mer intressant är diskussionerna som förs kring ridskolans vara eller icke vara i krigstid. Ridskolan grundades i föregående bok av Mary, vars äldre syster Josephine är tävlingsryttare med internationell karaktär. När nu kriget bryter ut återvänder Josephine hem för att ägna sig åt beredskapsarbete och göra nytta för fosterlandet. Josephine förebrår Mary och hennes kompanjon Virginia för ridskoleverksamheten, och menar att de istället borde ägna sig åt att göra nytta. Hon hävdar att ridlektioner är en onödig lyx som man måste avså ifrån i dessa kritiska tider. Josephines ivrande för nyttigt arbete skildras nästan i parodisk stil, det blir tidigt väldigt uppenbart för läsaren att det här är en vurm som hon borde befrias från. Kriget innebär också en del extra kunder för Silverörnen, dels flickor från en evakuerad skola, dels militärfruar som stationerats i trakterna tillsammans med sina män.

Överlag tilltalas jag fortfarande av Primrose Cummings småhumoristiska berättarstil, och krigsaspekten gör onekligen berättelsen intressantare. Boken känns också som en mycket engelsk hästbok – här tänker jag exempelvis på landskapsskildringarna och de eviga jaktritterna. Jag hittar också en hel del likheter med i första hand Joanna Cannans Jane och ponnystallet, som även den handlar om en ung flicka som startar en egen ridskola. Det här med ridskolegrundande verkar vara ganska vanligt i engelska hästböcker, betydligt vanligare än i de svenska. Jag har en känsla av att man i de svenska hästböckerna hade en större respekt för ridskoleverksamheten, man överlät den till de vuxna och instruktörsutbildade och ägnade sig istället åt annat – hästklubbar och ridskolehäng.

Primrose Cumming: Silverörnen rider ut stormen. Bonniers 1959. Originaltitel: Silver Eagle Carries on, översättning av Astrid Borger.

Kuntoluokitus     Hyvä



Primrose Cumming - Silverörnen får medtävlare

Bonniers 1959, 1.painos, sidottu, 131 sivua, etusivulla siisti omiste.

Bonniers förlag. "Hästskoböckerna" uppl. 1959. 131 s. Inbunden. 19x13cm.

Uniform titel:    Rivals to Silver Eagle

Kuntoluokitus     Hyvä



David Grew - Spökstoet (1950, 1.p)

Kulmissa kulumaa ja pehmenemistä

Tekijä(t): Grew, David.
Alkuteos: The ghost mare
Nimeke: Spökstoet / David Grew ; översättning av Stina Hergin.
Julkaistu: [Helsingfors] : Schildt, 1950.
Ulkoasu: 191, [1] s. : kuv. ; 22 cm.
Aineisto: kirja
Kieli: swe
Alkuteoksen kieli: eng
UDK-luokitus: 820 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t): Hergin, Stina.

barnbok - hästar - skönlitteratur

Kuntoluokitus     Hyvä



Anna-Lisa Almqvist - En seger åt Annika


B. Wahlströms flickböcker nro 1522, ilmestynyt 1970, 1.painos, sidottu, hyväkuntoinen muovitettu Kirjaston poistokirja.


Anna-Lisa Almqvist (1903–1993) oli ruotsalainen lasten- ja nuorten kirjailija, joka tunnetaan Suomessa Annika -kirjasarjasta. Hän on julkaissut ruotsiksi huomattavan määrän muitakin eläinaiheisia kirjoja. Almqvist halusi taiteilijaksi ja kävi taidekoulua Münchenissä. Hän oli jonkin aikaa naimisissa taiteilija Bertil Almqvistin kanssa. Hän perusti kahvilan Tukholman Karlaplanille sekä kaupungin ensimmäisen yksityisen kirjalainaamon nimeltään Bokbaren.

1940-luvun alussa kirjailija osti halvalla sirkushevosen ja kirjoitti siitä ensimmäisen teoksensa Babiana, en cirkushäst berättar. Hän muutti maalle hevosen ja tyttärensä kanssa ja kirjoitti sen jälkeen monia suosittuja tyttökirjoja hevosista.

Annika-sarja kertoo nuoren Annikan kasvamisesta ratsastusuransa alkutaipaleelta huippukilparatsastajaksi. Turk on alussa se sama huonokäytöksinen hevonen, jolla kaikki hevossarjat alkavat. Annika pelastaa Turkin raaalta kohtalolta ja tulipalosta ja hevosen ja tytön välille muodostuu kiinteä side. Kirjasarjan aikana mukaan tulee Bettina, nuori kaltoin kohdeltu tyttö. Taustalla vaikuttaa mystinen intiaaninoloinen Harry, johon Annika kirjasarjan lopussa rakastuu.

Annika-sarja on hevossarjaksi hieman realistisempi kuin esimerkiksi Lisbeth Pahnken Britta ja Hopea -sarja tai Ruby Fergusonin Laura-sarja. Kirjoissa on raakalaismaisia tyyppejä ja jopa hevosten pahoinpitelyä.

Sarja alkoi ilmestyä 1962, jolloin Wahlströms flickböcker -sarjassa ilmestyi En häst åt Annika.

Annika-kirjat ilmestyivät Suomessa 1970-luvulla Kariston nuortenkirjastossa ja uudestaan 1990-luvulla. Ensimmäinen (ja harvinainen) kirja Hevonen Annikalle ilmestyi vain pokkaripainoksena muutamaan teokseen jääneessä Vaasan nuorisokirjat -sarjassa.

Toisesta kirjasta Fast i sadeln, Annika ei ole otettu suomenkielistä painosta. Näissä kahdessa ensimmäisessä kirjassa esitellään Annikan ratsastuksen aloittaminen. Hevonen Annikalle -kirjassa Annika pelastaa Turkin tallin tulipalosta. Fast i sadeln -kirjassa kuvataan mm. Villin Lännen ratsastusesitystä. Kirjasarjassa on useita viittauksia näihin kahteen ensimmäiseen kirjaan.

Sarjassa välittyy ajankuva 1960- ja 1970 -luvuilta Ruotsista. Mm. päähenkilö Harry tupakoi tallissa useammassa kirjassa, samoin Annikan väli-ihastus Jan. Lopussa kirjailijan oli pakko tuoda päähenkilönsä yhteen sarjan lopettamiseksi. Hevoskirjana paras koko sarjasta on Annikan ratsastuskoulu. Siinä päähenkilöinä ovat hevoset ja varsinaisen satuilun osuus on pienempi kuin muissa kirjoissa.

Annika-kirjat

* Fast i sadeln, Annika

Suomennetut Annika-sarjan teokset

* Hevonen Annikalle, 1972
* Älä hellitä, Annika, 1975
* Valmiina kilpailuun, Annika, 1975
* Ohjakset tiukalla, Annika, 1975
* Varo esteitä, Annika, 1976
* Siirry johtoon, Annika, 1976
* Käy voittoon Annika, 1976
* Annika kesälomalla, 1977
* Kaikki järjestyy, Annika, 1977
* Luota tulevaisuuteen, Annika, 1977
* Annika kohtaa Pelätin, 1978
* Annikan ratsastuskoulu, 1979
* Annika ja Bettinan onnenhevonen, 1980
* Onnea, Annika 1980

Kuntoluokitus     Hyvä