HYVÄN KÄYTÖKSEN OPAS tai Heimo Lampi: ELÄMÄN LIIKENNESÄÄNNÖT

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Heimo Lampi: ELÄMÄN LIIKENNESÄÄNNÖT. Kuvitus ja kansi: Kirsi Kujansuu. 1991 WSOY (toinen painos). 58-sivuinen sidottu kirja (18,5 x 11,5 cm), kirjaston poisto, ylipainetut kannet muovitettu, täysin ehjä ja siisti, ei muita kuin kirjaston merkintöjä.

Elämän liikennesäännöt (1985) -kirjan kirjoittajalla Heimo Lammella oli takanaan 38 vuoden tuomarinura, jonka viimeiset vuodet hän toimi Kouvolan hovioikeuden presidenttinä. Uransa aikana lampi ehti nähdä monenlaisia ihmiskohtaloita eikä voinut olla pohtimatta sitä, mikä oli mennyt vikaan näiden ihmisten elämässä. Juuri näiden kokemusten kirvoittamana syntyi Elämän liikennesäännöt, nuorelle lukijalle kirjoitettu kirjanen elämän salakarikoista ja mahdollisuuksista välttää ne. Tämän kirjasen pyrkimyksenä on opettaa nuorta ottamaan vastuu omasta elämästään ja teoistaan. Lampi kertoo lukijalle miten yhteiskunta toimii ja miten laki ohjaa ihmistä. Elämän liikennesääntöjä on käytetty oheismateriaalina useissa kouluissa ja oppilaitoksissa, ja se on ihanteellinen lahja juuri rippikoulunsa käyneelle nuorelle.

Heimo Lampi (1920 Hollola – 1998 Helsinki) oli Kouvolan hovioikeuden presidentti, korkeimman oikeuden jäsen ja sodan aikana menestynyt taistelulentäjä. Lampi valmistui ylioppilaaksi Kuopion lyseosta jatkosodan päätyttyä 1945, Ilmasota-koulusta hän oli valmistunut jo 1940. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1948. Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 Lampi saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa Brewster-hävittäjäkoneilla varustetussa Lentolaivue 24:n toisessa lentueessa. Lampi palveli koko sodan ajan samassa laivueessa, ja sodan päättyessä hänellä oli tilillään 14 ilmavoittoa. Lakimieheksi valmistuttuaan Lampi eteni hovioikeuden esittelijästä ja asianajotoimiston avustajan tehtävistä tuomariksi, ensin hovioikeudenneuvokseksi Itä-Suomen hovioikeuteen ja edelleen korkeimman oikeuden jäseneksi 1968. Hänet nimitettiin vasta perustetun Kouvolan hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi 1978. Teoksia: – ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi (1960), Walther 7,65 (1962), Viimeiset syöksykierteet (Yrjö Turkan kanssa 1967), Kuolema kulkee Meteoralla (1981), Hylätty miljoona (1982), Elämän liikennesäännöt (1985), Elämän sykettä: Pakinoita (1986), Sortavalan päiviä (1987), Hyvästi Sortavala (1988), Tuomarin vala (1989), Tutun tuomarin valitut (1991), Brewster-lentäjä (Marja Lammen kanssa 2006).

2. HYVÄN KÄYTÖKSEN OPAS. Toimittanut Suomen Kansan Ryhtiliike. Kuvittanut Paul Rastenberger. 1970 Otava (7. painos). 110-sivuinen nidottu kirja, kirjaston poisto, kannet muovitettu, ehjä ja siisti kirja, ei muita kuin kirjaston merkintöjä.

Hyvän käytöksen opas (7.p. 1970) -kirjassa selvitellään hauskasti ja elävästi, millaisia ovat esikuvalliset käyttäytymis-tavat niissä monissa erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, joissa tavallinen kansalainen nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa elää ja toimii. Hyvän käytöksen opas julkaistiin ensimmäisen kerran 1952. Kirjan seitsemännen painoksen asiantunteva toimituskunta on muokannut perusteellisesti nykyisiä oloja ja käsityksiä vastaavaksi. Kirjan pääotsikot: Perussääntö, Tervehtiminen, Esittely, Sinuttelu, Pukeutuminen, Pöytätavat, Keskusteleminen, puheet, Kohteliaisuus ja huomaavaisuus, Kiittäminen ja anteeksipyyntö, Seuraelämän merkkikieltä, Tupakoiminen, Alkoholikysymys, Puhelin, Kotikulttuuria, Naapuruus, Liputtaminen, Kadulla, Liikkuminen ovissa, portaissa, hississä, raitiovaunuissa ja autoissa, Miten käyttäydytään myymälässä ja jonossa, Huvittelukulttuuria, Retkeily- ja urheilutapoja, Miten matkoilla, Suhtautuminen ulkomaalaisiin, Liikenne – kypsyneisyyden koe, Työpaikkakulttuuria, Käyttäytyminen uskonnollisissa tilaisuuksissa.

”Tyhjentävän monipuolinen käyttäytymistapojen ohjekirja, jollaista kaikki olemme kipeästi kaivanneet, vaikka emme ole kehdanneet sanoa.” – Uusi Suomi

”Kirja on hyvä ja hyödyllinen opas kaikille niille, jotka haluavat edes yrittää käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Ja mikä parasta, kirjassa on kiitettävän lyhyitä ja selviä lauseita, ja asiallinen sanottava, mitä on saatu joukkoon mahtumaan paljon kirjan suppeasta koosta huolimatta, on monipuolinen.” – Helsingin Sanomat

Suomen kansan ryhtiliike oli Helsingissä 1949 perustettu yhdistys. Sen edeltäjä oli vuonna 1945 perustettu Kansalaisryhti ry. Yhdistyksen tarkoitus oli kohentaa suomalaista tapakulttuuria. Se harjoitti julkaisu-, tutkimus- ja elokuvatoimintaa ja järjesti esitelmätilaisuuksia. Vuonna 1963 sillä oli 27 jäsenyhdistystä. Yhdistys valvoi juomatapoja, ja sen toimintaa rahoitti Oy Alkoholiliike Ab. Yhdistys järjesti vuodesta 1952 alkaen paikkakuntien välisiä viihtyisyys-, siisteys- ja käytöskilpailuja. Kilpailut järjestettiin niin, että eri paikkakunnille lähetettiin tarkkailijoita testaamaan ja seuraamaan erityisesti palvelualoilla toimivien käyttäytymistä. Myös yleistä siisteyttä ja asukkaiden rehellisyyttä tarkkailtiin. Joensuun kaupungintalon puistossa on Uno Aron (1899–1963) vuonna 1957 tekemä patsas, jonka Ryhtiliike lahjoitti Joensuulle sen jälkeen, kun kaupunki oli voittanut valtakunnallisen käytöskilpailun kolmannen kerran vuonna 1957. Myöhemmin yhdistyksen tehtäviä ovat jatkaneet Tapakasvatus ry. 1975–1993 ja Terveys – Hälsan vuodesta 1991.