ISÄN KIRJA tai Jari Sinkkonen LAPSEN KANSSA tai Matti Bergst

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. ISÄN KIRJA. Hannu Säävälä, Eero Keinänen, Jari Vainio, Antti Suomi, Elina Hermanson, Seija Sihvola. 2002 Lapsi 2000 ry. 204-sivuinen nidottu kirja, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Isän kirja (2002) on tehty Sinulle hyvä mies, joka olet isä tai josta on tulossa isä.    Isä! Syöksy suoraa mysteerin sydämeen, silloin saat siitä itse eniten. Ota paikkasi täysivaltaisena vanhempana, silloin lujitat asemaasi laumasi johdossa. Näe ja koe lastesi elämää ja vauvavuoden polkuja, silloin koko perheen tasapaino parantuu. Ota isän kirja haltuusi ja kahmaise käyttöösi. Palaa sen sivuille tietoa saamaan ja tukea ammentamaan. Jaa kirja kumppanisi kanssa!

Aktiivinen isyys - Isän ja vauvan läheisen suhteen luominen, Vauvanhoidon opettelu, Isä vauvan päivärytmissä, Ristiriidat kumppanin kanssa, Seksi raskauden aikana ja vauvan synnyttyä, Vaikeiden tunteiden kanssa toimeen tuleminen, Isien selviytymistarinoita.

Isän kirjassa on luvut Perhe-elämän manuaali, Isä tukijana - äidin masennus, Hoivahommat, Leikkivä isä, pater ludens, Turvaisä, Vauvojen vaivoja, Tämä vain tupakoijille!, Wiisaita Wiestejä vähän vanhemmilta, Pojasta mieheksi, miehestä isäksi, Reseptejä kaiken maailman isille, Kirjoja isälle, Järjestöjä ja projekteja isälle, Isän tueksi, Siihen aikaan kun, Rakkauden tekstejä. 

Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu verkosto-organisaation, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö on terveysalan ammattilaisille suunnatun Neuvola & Kouluterveys -lehden kustantaja.

2. Jari Sinkkonen: LAPSEN KANSSA HYVINÄ JA PAHOINA PÄIVINÄ. 1998 WSOY (7. painos) 222-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Lapsen kanssa hyvinä ja pahoina päivinä (1995) -kirjassaan lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kuvaa persoonallisuudenkehityksen kulkua, mielen talon rakentumista. Pieni rakenteilla oleva talo on alttiina kaikenlaisille luonnonvoimille; niistä vaarallisimpia on torjutuksi tuleminen. Jari Sinkkonen vastustaa kolkkoa perisuomalaista tapaa kieltää vauvan "liiallinen" helliminen ja sylissä pitäminen. Mikä on liikaa? Ei pientä lasta voi koskaan pitää liian hyvänä. Kirjan jälkimmäisessä osassa käsitellään aina ajankohtaista narsismia. Antiikin kauniilla ja onnettomalla Narkissos-nuorukaisella, joka näki vain oman peilikuvansa, on nykyisin paljon hengenheimolaisia. Kirjoittaja antaa kaksi koskettavaa esimerkkiä narsistisista lapsista: toinen hylkäämistä ja laiminlyöntejä kokenut poika, toinen pilalle hemmoteltu tyttö. Voidaankin puhua kokonaisesta narsistisesta kulttuurista, jonka tyypillisiä piirteitä ovat rahan, menestyksen ja suorittamisen yliarvostus, vaikeus odottaa, tarve saada kaikki heti. Tähän liittyy auktoriteetin kieltäminen. Erityisesti isän mitätöiminen on narsistiselle kulttuurille ominaista.

3. Matti Bergström: LAPSI – VIIMEINEN ORJAMME. Suomentanut Ritva Liljamo. 1997 WSOY (toinen painos). 123-sivuinen sidottu kirja (18,5 x 11,5 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, takakannessa kirjakaupan hintatarra [39.00].

Lapsi – viimeinen orjamme (1997; Barnet – den sista slaven 1991) -teoksen takakannessa on motto: Vapauttakaa lapsi! Lasten kasvattamisesta on niin monia teorioita, että vain yksi tuntuu varmalta: me emme tiedä, miten lapsia on kasvatettava, sillä me emme tiedä, mihin heidät on kasvatettava. Vastaukseksi ei riitä, että heidän on vartuttava hyviksi aikuisiksi, sillä me emme tiedä, millaisia hyvät aikuiset ovat. Yhteiskunnassa on tästä lisäksi joukko eri käsityksiä ja mielipide-erot ovat monesti suuria. Matti Bergström on tutkinut lasten aivojen kehitystä ja pyrkinut selvittämään, mitkä voimat aivoissa vaikuttavat ja miten ne näkyvät lasten käyttäytymisessä. Lapsen aivojen voimavarat ovat suuret – heillä on luovuutta, mielikuvitusta, kykyä ratkaista ongelmia, tehdä yhteistyötä, arvostella ja arvioida. Tuntuu kuitenkin siltä kuin meillä kasvattajilla olisi taipumuksena pitää kiinni vain niistä aivojen voimista, jotka hyödyttävät aikuisia ja meidän yhteiskuntaamme. Me suljemme ja estämme, asetamme rajoja ja otamme komennon käsiimme. Orjuutamme lapsia kaikin tavoin, vaikka meidän tulisi antaa heidän säilyttää luontainen leikkimishalunsa ja huimapäisyytensä.

4. Matti Bergström: MUSTAT JA VALKEAT LEIKIT: LEIKKI, KAAOS JA JÄRJESTYS AIVOISSA. Suomentanut Ritva Liljamo. 1999 WSOY (toinen painos). 230-sivuinen sidottu kirja (18,5 x 11,5 cm), kannet ylipainettu, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Mustat ja valkeat leikit: Leikki, kaaos ja järjestys aivoissa (1997; Svarta och vita lekar: Lek, kaos och ordning i hjärnan 1997) -kirjassa selvitellään lasten leikkikäyttäytymisen luonnetta ja merkitystä aivojen toiminnan pohjalta. Osoitetaan että leikki ilmentää kehittyvissä aivoissa esiintyvää kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutusta. Lasten spontaani leikki aiheuttaa usein kaaosta ja häiritsee aikuisten järjestäytynyttä maailmaa. Tätä piirrettä leikissä kutsutaan "mustaksi leikiksi". Mustat leikit ovat kuitenkin edellytys lapsen luovuuden kehitykselle, josta syystä niitä ei tulisi täysin kieltää. Järjestäytyneitä leikkejä, joita aikuiset pääasiassa ohjelmoivat lapsille, kutsutaan "valkeiksi leikeiksi". Ns. pedagogiset leikit, joihin sisältyy opetus aikuisten taholta, ovat valkeita leikkejä. Ne eivät kehitä lapsen aivoja, vaan johtavat ne toimimaan aikuisten maailman järjestyssääntöjen mukaan ja näitä ylläpitämään. Tästä syystä valkeitakaan leikkejä ei tulisi liikaa painottaa ja lapsilta vaatia. 

Rudolf Alarik Matias (Matti) Bergström (1922 Teisko – 2014 Helsinki) oli lääkäri ja Helsingin yliopiston fysiologian emeritusprofessori. Bergstöm tutki etenkin hermoston fysiologiaa ja on tunnettu tieteen popularisoijana. Kirjoituksissaan hän pohti varsinkin ihmisen aivojen toiminnan ja psyyken suhdetta. Bergström toimi Helsingin yliopiston fysiologian professorina vuosina 1963–1989. Matti Bergström julkaisi useita aivofysiologiaa, aivojen kehitystä ja oppimista käsitteleviä kirjoja ja oli myös arvostettu luennoitsija ja tv-esiintyjä. Hän mm. toi opetusta ja oppimita koskevaan keskusteluun paljon huomiota herättäneen käsitteen "arvoinvalidi".