Italo Calvino: KOSMOKOMIIKKAA. 1965 Tammi Keltainen kirjasto

Italo Calvino: KOSMOKOMIIKKAA. Suomentanut Liisa Ryömä. Päällys: Matti Sipari. 1965 Tammi, Keltainen kirjasto 93 (ensimmäinen painos). 165-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Kosmokomiikkaa (1965; Le cosmicomiche 1965) on 12 tarinan fantasiasarja. Kertoja, kosminen Münchausen Qfwfq, on yhtä vanha kuin universumi. Se muistaa, kuinka kuu kerran oli aivan lähellä maata, aina kimpussa valtavan kokoisena. Se kertoo kuinka kaikkeus syntyy, kuinka aurinko ja ilmakehä, värit, äänet, kieli. Se muistelee kuinka se ja sen rakastettu lensivät avaruudessa yhdensuuntaisia ratoja pitkin koskaan kohtaamatta. Se muuttaa muotoaan alituisesti: milloin se on kala, milloin viimeinen dinosauri. Sillä on ihmisen tapoja, se käy kirjeenvaihtoa valovuosien päähän, on puhelias, kerskuu. Se on lapsena leikkinyt vetyatomeilla, se sijoittaa rahansa Sveitsin pankkiin. 'Kosmokomiikkaa' on Calvinon oma sana, yhdistelmä sanoista kosminen ja koominen, niin kuin tämä kirja on yhdistelmä kaikkeusnäkyjä ja riemukasta fantasiaa. Kirjan jokaisen kertomuksen alussa on viittaus johonkin tieteelliseen teoriaan, joka koskettelee milloin planeettojen muodostumista kaasumassoista, milloin sokeitten nilviäisten kauniita värejä. Nämä teoriat kimmauttavat Calvinon mielikuvituksen liikkeelle, hän luo Qfwfq:lle teorian katteista uuden maailman ja Qfwfq:lle uuden hahmon. Kerronta etenee milloin leikkimielisen tieteellisenä, milloin selkeän romaanimaisena, milloin täytenä runona. Lukija ei voi muuta kuin laskea aseensa ja antautua taas kerran Calvinon fantasian vietäväksi. Nautinnokseen.

"Ensimmäinen teoria on – kuinkas muuten – Darwinin tekemä kuun läheisyyden olettamus, jonka Calvinon maailmankaikkeussankari Qfwfq esittää omalla tavallaan. Tämä on toisenlaista tieteistarinaa, koomisen riemukasta science fictionia. Kirjan 12 kertomusta alkavat kaikki erilaisella tieteellisellä planeetta-teorialla. Tämän jälkeen Calvino ja Qfwfq selittävät kaiken – omalla tavallaan. Calvinon fantastinen taito yhdistää koominen tilanne aforistimaiseen olennaisuuksien tajuamiseen luo todella antoisia hetkiä. Kuin myyttisten satujen osaset konsanaan hahmottuvat maailman alkuaikojen dinosauruksien kuvitelmat ja odotukset tähän hetkeen, sillä ympäristöstään irrotettuina kertomuksista tulee esille meidän maailmamme ihminen, muuttumaton." - Kari Vaijärvi, Arvosteleva kirjaluettelo

"Kosmokomiikan novelleissa on yhdistävä idea ja oikeastaan yhteinen juonikin, maailmankaikkeuden syntykertomus. Tarinoiden minäkertoja on mystinen olento Qfwfq, joka palindromisen nimensä mukaisesti hahmottaa maailmankaikkeuden yhtä hyvin etu- kuin takaperin. Jokainen novelleista alkaa maailmankaikkeuden mittasuhteita esittelevällä sitaatilla, jota münchausenilaisesti jutusteleva Qfwfq ryhtyy vähättelemään: tokihan hän tiesi jo ennen ajan alkua, että universumi tulisi syntymään, ja tottahan kuussa käytiin kalastajaporukalla, ennen kuin se erkaantui maasta. Tarinat ovat toisiinsa nähden ristiriidassa, mutta niin ovat myös ne fysiikan koulukunnat, joita Calvino surutta lainailee." - Markku Soikkeli

Italo Calvino (1923 Kuuba –1985 Siena, Italia) on 1900-luvun loppupuoliskon tunnetuin italialainen kirjailija. Hänen kirjansa valloittivat koko maailman ja hän sai lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Calvino esiintyi usein Nobel-pohdinnoissa, mutta ei ehtinyt saada palkintoa. Italo Calvino syntyi Kuubassa 1923. Hänen vanhempansa olivat italialaisia, ja perhe muutti pian Italiaan. Italo Calvino aloitti opiskelun Torinon yliopistossa 1941. Kun saksalaiset valtasivat Ligurian toisen maailmansodan aikana, Calvino liityi veljensä kanssa partisaaneihin ja taisteli 1943–1945 Italian vastarintaliikkeen mukana. Valmistuttuaan yliopistosta 1947 hän työskenteli pitkään kustannustoimittajana ja kirjallisuusarvostelijana. Maailmanmaineensa Calvino loi fantisoivilla romaaneillaan, joista tunnetuimpia ovat Halkaistu varakreivi (1952), Paroni puussa (1957) ja Ritari jota ei ollut olemassa (1959). Kosmokomiikkaa (1965) on kokoelma absurdeja tieteiskuvitelmia, joissa kirjailija rakentaa päähenkilöt matemaattisista yhtälöistä ja yksinkertaisista solurakenteista, kaikkien kertojana Qfwfq eli “se”. Qfwfq on sosiaalinen, hupaisa ja älykäs, matkustaa galaksien väliä, kokee planeettojen synnyn ja elämisen siirtymisen vedestä maalle.