Markku Lahtela: PROSESSI tai MATIAS TALLGRENIN YKSITYISELÄMÄ

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Markku Lahtela: PROSESSI. 1968 Weilin+Göös. Päällys: Alfons Eder. 170-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.
 
Prosessi (1968) on Markku Lahtelan neljäs proosateos. Se hahmottaa Kain, Irenen, Leon ja Marjutin maailmaa, sukupolven, johon lapsena koettu sota on jättänyt pysyvän ahdistuksen. He saavat puhua itsensä tyhjiin, purkaa sisimmästään niin hyvän kuin huononkin, antautua mielteiden ja muistojen valtaan, huikaistua maailman ja elämän mysteereistä. Yrittäessään tiedostaa niitä vaikuttajia ja tekijöitä, jotka ovat muovanneet heidät nykyiselleen, he joutuvat ottamaan kantaa edellisten sukupolvien, isiensä, isoisiensä ja -äitiensä elämänasenteisiin ja normeihin. Riitautuminen omaan kulttuuriperintöön, irrottautumisen vaikeus, epäviihtymys ja toisaalta halu muuttua ja kasvaa ovat synnyttäneet kirjan, jossa etsitään pääsyä, tietä johonkin uuteen, vielä selkiintymättömään.

" 60-luvun kirjailijoidemme joukossa on harvoja, jotka ovat suomineet erilaisia tabuja ja piintyneitä ajatustottumuksia yhtä rajusti kuin Markku Lahtela (s. 1936). Hän kääntää arvoja nurin, asettaa kyseenalaiseksi koko yhteiskunnan rakenteen ja tarkoituksenmukaisuuden tänällään. Lahtelasta on sanottu: "Anarkistiko? Piittaamaton hävittäjä, rienaaja, ilveilijä? Lahtelan vapaus on kaikkea muuta kuin anarkiaa: se on itsensä vapauttamista milloin minkäkin kuvitelman vallasta ja sen tajuamisen kasvua, omantunnon terästymistä." (Aku-Kimmo Ripatti, Kainuun Sanomat).

2. Markku Lahtela: MATIAS TALLGRENIN YKSITYISELÄMÄ. 1973 Uusi Kirjakerho. 222-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi jossa joku aivan pieni repeämä, itse kirja ehjä ja siisti, ei merkintöjä.
 
Matias Tallgrenin yksityiselämä (1973) on [tämänhetkisen] elämänmuodon eräs realistinen läpileikkaus, tärisyttävä dokumentti elämästä paratiisin ulkopuolella, lähellä ihmisten ihmisille luomaa helvettiä.
Matias Tallgren, keski-ikää lähenevä insinööri, herää tajuamaan meidän kaikkien perussuhteiden, lähinnä ihmissuhteiden tärkeyden ja sen kuinka huonosti niiden laita monilla on. Erityisesti lapsen puolelle hän menee, mutta kasvatuksen ja suhteiden vääristymät tekevät työtään hänessä ja Matiaksen mieli alkaa järkkyä enemmän ja enemmän. Romaaninsa alkuun Lahtela on kirjoittanut: ”Väärinkäsitysten välttämiseksi on huomautettava että tämä teos ei kuvaa kirjailijan omaa yksityiselämää vaan nimenomaan Matias Tallgrenin yksityiselämää. Kirjailija luonnollisesti sijoittaa teoksiinsa myös elämänsä tositapahtumia ja todellisia ihmisiä mutta ei sellaisina kuin nämä ovat vaan sellaisina kuin heidän on oltava että kirjasta tulisi tosi. Elämähän ei ole runo vaan romaani.”

Markku Lahtelan ihmistä ja yhteiskuntaa tarkastelevassa trilogian aloittavat Uuteen ihmiskuvaan (1971) ja Katso ihmistä 1972) osoittavat kuinka voisi olla, ja miten maalliset mahtitekijät mielivaltaisesti ihmisiä syrjivät. Kolmas teos, romaanimuotoinen Matias Tallgrenin yksityiselämä (1973) osoittaa miten on, kun vallanpitäjät isistä diktaattoreihin ja ideologioihin saakka uhraavat ihmisen mille tahansa muulle arvolle ja tavoitteelle.

Markku Lahtela (1936 Kemijärvi – 1980 Nummi) tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoistaan. Historiaan on jäänyt sotilaspassin polttaminen 1967 Helsingissä Sadankomitean mielenosoituksessa, jolla haluttiin kiinnittää huomiota aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa ja osittain myös vastustaa Vietnamin sotaa. Lahtelan romaaneja Jumala pullossa (1964) ja Se (1966) seuranneet teokset Vihaa nyt – rakasta myöhemmin (1968), Uuteen ihmiskuvaan (1971) ja Katso ihmistä (1972) tarkastelevat ihmistä ja yhteiskuntaa. Pohdiskelevaa romaania Matias Tallgrenin yksityiselämä (1973) seurasi runokokoelma Rakastan sinua, musta tuuli (1973) ja romaani Yksinäinen mies (1976). Sirkus (1978) on ehkä Lahtelan tunnetuin teos, aikaisempia vapautuneempi, satiirinen ja mielikuvituksellinen, surrealistisia piirteitä tavoittava romaani. Lahtela käänsi ajankohtaisina pitämiään kirjailijoita Herbert Marcusea ja A. S. Neillia sekä Jack Kerouacin beat-romaanin Matkalla. Teatteriteksteissään Lahtela poikkesi 1960-luvun julistavan kabareen linjasta pyrkien muuntuviin, suoraan kokemiseen perustuviin esityksiin. Hänen tekstejään – mm. romaania Hallitsija (1980) – on dramatisoitu vielä 2000-luvullakin.