Mauri Sariola: MINÄ, OLAVI SUSIKOSKI tai SUSIKOSKEN AJOJAHTI

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Mauri Sariola: MINÄ, OLAVI SUSIKOSKI. 2010 Gummerus Susikoski-dekkari (viides painos). 223-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Minä, Olavi Susikoski (1963) –teoksessa keskusrikospoliisin tarkastaja Olavi Susikoski on maaseudulla jänisjahdissa tuttavansa nimismiehen luona, kun paikalle kiiruhtava ylikonstaapeli rikkoo yllättävällä tavalla syksyisen pyhäaamun rauhan. Vanha kunnanlääkäri Harlampi on löydetty kuolleena. Nimismies epäilee itsemurhaa, mutta Susikoski oivaltaa pian, että kyseessä on tökerö lavastus: lääkäri on joutunut raa´an rikoksen kohteeksi. Rikoksen tekijää ei kuitenkaan löydetä helposti. Susikoski joutuu tekemään kiireisen lentomatkan Mallorcalle – ja matkan jälkeen tapahtumat alkavat vyöryä toden teolla. Mauri Sariola on suomalaisen dekkarikirjallisuuden legenda, jonka kirjoja on myyty jo yli kaksi miljoonaa kappaletta ja julkaistu kahdessakymmenessä maassa. Olavi Susikoski on hänen luomistaan hahmoista ylivoimaisesti suosituin.

2. Mauri Sariola: SUSIKOSKEN AJOJAHTI. 1992 Gummerus (kuudes painos). 225-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Susikosken ajojahti (1974) –teoksessa keskusrikospoliisin rikostarkastaja Olavi Susikoski saa kutsun tilanomistaja Gustaf Brennerin kartanoon hirvimetsälle. Mutta metsästysseurueessa ja koko tilanteessa on jotakin outoa. Entä saalis? Kun tappavat laukaukset kajahtavat, viikonloppuretki muuttuu hetkessä tragediaksi.

Mauri Sariolan tuotannon pohjalta on tehty kolme pitkää elokuvaa: Kolmas laukaus (1959, ohj. Yrjö Norta) perustuu Sariolan toiseen rikosromaaniin Rotat pois laivasta (1956). Totuus on armoton (1963, ohj. Valentin Vaala) perustuu samannimiseen romaaniin (1960). Tuntematon ystävä (1978, ohj. Lars G. Thelestam) perustuu romaaniin Susikoski virittää ansan (1970). Päähenkilöä, komisario Olavi Susikoskea, esittää Åke Lindman. Elokuvan dialogi on osittain englanninkielinen.

Mauri Sariola (1924 Helsinki – 1985 Helsinki) kävi oppikoulunsa Hämeenlinnassa ja Toijalassa, kutsuttiin asepalvelukseen 1943 kesken lukion, oli Itä-Karjalassa ja Lapin sodassa ja aloitti kotiuduttuaan lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa, teki sekalaisia töitä eri puolilla Suomea ja palkattiin Helsingin Sanomien oikeussalitoimittajaksi 1956. Hän suomensi englantilaisia romaaneja, mm. Erle Stanley Gardneria. Esikoisromaaniinsa Laukausten hinta (1956) Sariola kertoi saaneensa sysäyksen käännösdekkarien kehnosta tasosta. Hän jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi 1965. Sariolan kirjoista suurimman ryhmän muodostavat poliisi-, rikos-, jännitys- tai oikeussaliromaanit, merkittäviä ovat myös hänen omiin kokemuksiinsa perustuvat sotaromaanit. Sariolan kirjailijauraa kesti lähes 30 vuotta. Hänen 95:stä romaanistaan 13 on ensin julkaistu lehden jatkokertomuksena. Kyllästyttyään huonoihin arvosteluihin hän julkaisi salanimellä Esko Laukko yhdeksän rikosromaania, joiden kirjoittajan oikea henkilöllisyys pysyi pitkään salassa.