Muolaa ja Äyräpää vv 1870-1944

Muolaa ja Äyräpää vv 1870-1944

Toimikunta: Eemil Luukka, Juho Juvonen, Heikki Kuisma, Sulo Luukka, Mikko Mäkirinne, Jalmari Pikkanen, Toivo Rapeli, Tahvo Rautemaa, Esa Hätönen, Matti Mäkelä, Väinö Pykäla, Antti Rämö

Painvuosi 1952 

1. painos, sidottu, ei kansipaperia

Mustavalkovalokuvia

Sivumäärä : 539

Mitat: korkeus: 252 mm, leveys: 190 mm, paksuus: 40 mm, paino: 1565 g

Luovutettu Karjala, Muolaa

Muolaa oli ikivanhaa suomalaista asutusta. Alue mainitaan kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhan v.1323 asiakirjoissa. Muolaa on ollut aina lännen ja idän välisellä kulkureitillä kaikkine sen seuraamuksineen. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen v.1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan v.1812-1917.Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia. Se merkitsi pakkovaltaa ja yleistä kehityksen taantumista. Tästä ikeestä vapauduttiin 1800-luvun lopulla. Omat tilat voitiin lunastaa omiksi! Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Elämä oli 1930-luvun lopulla muun valtakunnan tasolla. Vuoden 1939 tietoja: Pintaala 636km2, Asukasluku 11300, joista Muolaan luterilainen srk 9420 ja Kyyrölän ortodoksinen srk 1880 

Luovutettu Karjala, Äyräpää

Äyräpää on esinelöytöjen perusteella vanhaa kivikauden aikaista asuinaluetta. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi sai alueen haltuunsa. Äyräpää erosi itsenäiseksi kunnaksi 15.5.1925 Muolaan ja Vuokselan pitäjistä. Kunta sijaitsi Keski-Kannaksella Vuoksen varrella. Asukkaita oli vuonna 1939 5980 henkeä.