Opetustaulu: Juhana Herttua puhuu kansalle. Aarno Karimo

TARJOUS!!! HUUDA KOLME OPETUSTAULUA KOHTEISTANI NIIN SAAT HALVIMMAN ILMAISEKSI!! (OSTA KOLME, MAKSA KAKSI)

Koulutaulu: Juhana Herttua puhuu kansalle. Koko 66cm x 87cm.

 Oikeassa ylä- ja alareunassa kosteusjäljet jotka eivät juurikaan näy itse tauluosalla (vaalealla reunaosalla näkyy selvemmin. Kulmat on onneksi vahvistettu. Klikkaamalla alla olevia kuvia niin näet taulun kunnon paremmin.

PUDOTIN HINTAA!!!!!!!

Lähetys matkahuoltoon huutopakettina.

Aarno Karimo (ent. Hasselqvist, s. 29. joulukuuta 1886 Parikkala k. 13. maaliskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari, runoilija ja majuri.

Karimo oli kansallismielinen ja aatteellisesti korkealentoinen. Suomen sisällissodassa Karimo taisteli valkoisten puolella.

Karimon tunnetuin teos on Suomen historiasta kertova neliosainen kaunokirjallinen teos Kumpujen yöstä (19291932). Siinä kerrotaan lähinnä kuvitteellisten henkilöiden sankarillisista, usein traagisista kohtaloista kansallismielisen paatoksen hengessä. Teoksen alkupuolella Suomen suku saapuu Suomeen itäisestä alkukodista, ja teos päättyy Suomen itsenäisyyteen ja vapaussotaan. Karimo myös kuvitti itse teoksen omin maalauksinsa, joita on myöhemminkin käytetty historiantapahtumia kuvattaessa. Kumpujen yöstä -sarjasta on otettu painoksia vielä 1950-luvulla, mutta näistä laitoksista on jätetty pois lopun Suur-Suomi-julistus ja muita uudessa ulkopoliittisessa tilanteessa arveluttavia kertomuksia. Toinen painos ilmestyi kolmiosaisena ja kolmas painos enää kaksiosaisena.

Karimo kirjoitti myös tieteisromaanin Kohtalon kolmas hetki (1926), joka kuvaa Suomen ja Venäjän sotaa vuonna 1967. Romaanissa teknisesti ylivoimainen Suomi voittaa sodan liittolaisinaan Venäjän vanhat viholliset. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Hakkapeliitta-lehdessä ja kirjana useina painoksina, joissa oli kussakin erilaiset, Karimon tekemät, kansikuvat. Kirjan nimestä muodostui aikoinaan fraasi, jota käytettiin esimerkiksi Jatkosodan aikaisissa taistelumieltä nostavissa lauluissa.

Karimo kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 190506 ja opiskeli maalausta Akseli Gallen-Kallelan johdolla. Myöhemmin hän opiskeli kaksi vuotta Pietarissa, Venäjällä. Hän debytoi taiteilijana Helsingissä 1907, mutta lienee tullut tunnetuksi juuri Hakkapeliitta-lehteen piirtämistään kansikuvista. Suomi-opistoon Hancockiin hän maalasi kookkaan Delaware-aiheisen taulun. Sota-aikana hän piirsi runsaasti julisteita ja muita painotuotteita ja suunnitteli mitaleita. Karimon kuollessa häneltä kesken jääneen Kalevalan kuvituksen saattoi päätökseen Hugo Otava, niin että teos ilmestyi seuraavana vuonna. Siinä on peräti noin 2 500 kuvaa.

Parikkalasta, Argusjärven rannalla sijaitsevasta Alahovin talosta kotoisin olleen Karimon vanhemmat olivat maanviljelijä Sanfrid Hasselqvist ja Ida Matilda o.s. Forsblom. Hänen puolisonsa Aino oli omaa sukuaan Lindqvist, vanhemmat konstaapeli Karl Lindqvist ja Maria Lillmåns.

Teoksia

Tykkimiehen muistelmia Karjalan rintamalta (1919)
Kohtalon kolmas hetki (1926)
Valkoinen armeija (1928)
Kumpujen yöstä 14 (192932)
Peninkulmia nielemässä (1929)
Germaaneja (1930)
Armfeltin lähetti (1933)
Miehiä ja miehenalkuja (1936)
Karjalan nousu 1918 (1937)
Kuva-Kalevala. Kuvittanut Aarno Karimo. Pellervo-seura, 19521953.
Kumpujen yöstä: Suomalaisia vaiheita, tekoja ja oloja kivikaudesta nykyaikaan. Kuvittanut ja kirjoittanut Aarno Karimo. Taiteilijan ja hänen teoksensa esittelyn kirjoittanut Päiviö Tommila. Värikuvat valokuvannut Ä. Fethulla. 3. painos (2. painos, lyhennetty laitos ilmestynyt kolmena niteenä 195859). Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11906-7.
(Lähde: Wikipedia)

KOHTEISTANI LÖYTYY SEURAAVAT AARNO KARIMON OPETUSTAULUT: Käräjät Kehäkivillä, Ruuhen Teko, Kivisepän Paja, Tiurin Linna, Polttohautaus, Keskiajan kaupunki, Juhana Herttua puhuu kansalle, Hakkapeliittoja ja Kivikansan kylä!!!!!! Kohteet yksittäisinä ja löytyypä viiden nippukin. Huuda kerralla useampi niin ne tulevat samoilla postikuluilla.

Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea käskynhaltijana.

Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562 kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Suomeen ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.

Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee mm. Eino Leinon runokokoelma Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.

Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki antautumisehtojen nojalla säilyi. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen Eerik-kuninkaan. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aatelisprivilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Vuonna 1570 syttyi Venäjän ja Ruotsin välinen neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Vuonna 1581 ruotsalaiset valtasivat Narvan ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583 ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan valtakunnanmarski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592.

Muiston vaaliminen Suomessa

Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti Porissa, jossa julkistettiin Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas osana Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksia vuonna 2008. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla.

Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan hotelli nimeltään Juhana Herttua. Kaupungissa toimii nykyään myös liikekeskus nimeltään Herttuantori. Lisäksi Porissa on kaupungin viidennessä osassa katu nimeltään Juhana Herttuankatu. Muut Juhanan mukaan nimetyt kadut sijaitsevat Turussa ja Helsingin Koskelassa.

Turussa toimii myös ilmaisutaidonlukio, Juhana Herttuan lukio. Lukio täytti vuonna 2009 50 vuotta. (Lähde: Wikipedia)