Opetustaulu: Turun Linna. Koko72cm x 88cm

TARJOUS!!! HUUDA KOLME OPETUSTAULUA KOHTEISTANI NIIN SAAT HALVIMMAN ILMAISEKSI!! (OSTA KOLME, MAKSA KAKSI)

Opetustaulu: Turun Linna. Ilmakuva. Koko72cm x 87cm. Alareunassa kosteusjälki (näkyy kvassa) ja vasemmassa alareunassa pieni ratkein mutta tauluhan on ikäisekseen ihan tyydyttävä.

Lähetys matkahuoltoon huutopakettina. Samoilla 10,00 euron toimituskuluilla tulisi useampikin koulutaulu.

Turun linna on 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörinvirka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliitonilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.

Nykyään Turun linna luetaan Suomen tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon, ja Museovirasto on määritellyt sen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1] Se on myös yksi Turun merkittävimmistä nähtävyyksistä. Vuonna 2006 linna oli Varsinais-Suomen viidenneksi suosituin matkailukohde 133 401 vierailijallaan. Linnan tiloissa toimii Turun museokeskuksen alainen Turun kaupungin historiallinen museo. Lisäksi Turun linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja linnan renessanssisaleja voi vuokrata juhlakäyttöön. Esilinnan kahvilaravintolassa järjestetään muun muassa keskiaikaisia rahvaanpitoja.

Turun linnan päälliköitä

• Lyder van Kyren, 1315–1322
• Algot Joninpoika, 1322–1324
• Matias Kettilmundinpoika, 1324–1326
• Karl Näskonungsson, 1326–1330
• Pentti Algotinpoika, 1353–1356
• Niilo Tuurenpoika Bielke, 1358
• Bo Joninpoika Grip, 1373–1386
• Margareta Dume, 1386
• Abraham Broderinpoika, 1398–1401
• Tord Rörikinpoika Bonde, 1401–1403
• Klaus Lydekenpoika Djäkn, 1409–1435
• Hans Kröpelin, 1436–1440
• Juhana Karlenpoika Färla, 1440–1441
• Matti Ödgislenpoika Lilje, 1442–1443
• Magnus Gren, 1446–1454
• Kristiern Bengtinpoika Oxenstierna, 1455–1462

• Birger Trolle, 1463–1464
• Magnus Frille, 1472
• Ingeborg Tott, 1503–1504
• Eerik Tuurenpoika Bielke, 1504
• Josef Pedersson af Djula 1504-1515 linnanvouti
• Krister Klaunpoika Horn, 1515–1520
• Didrik Persson, 1500-luvulla
• Juhana III, 1556–1563
• Bertil Ericinpoika Ljuster, 1576-1580
• Julius Gyllenhielm, 1580–1581
• Klaus Fleming, 1595–1597
• Michel Påvelsson, 1598–1599
• Nils Tuurenpoika Bielke, 1623–1631
• Gabriel Pentinpoika Oxenstierna, 1631–1633
• Pietari Brahe, 1637–1640 ja 1648–1654
• Herman Fleming, 1664–1669

Lähde: Wikipedia