Paavo Rantanen: Suomi kaltevalla pinnalla (8.3)

Välirauhasta jatkosotaan

"Talvisodan jälkeistä rauhanaikaa kutsuttiin välirauhaksi jo ennen kuin aseet olivat vaenneet. Rauhan kovat ehdot herättivät Suomessa katkeruutta, ja uutta yhteenottoa Neuvostoliiton kanssa pidettiin mahdollisena, jopa todennäköisenä. Tie jatkosotaan ei kuitenkaan ollut suoraviivainen tai itsestään selvä.

Rauhan tultua Suomi oli saarraksissa: Saksa ei ollut vielä aseveli, vaan piti yhä kiinni Neuvostoliiton kanssa tekemästään sopimuksesta. Neuvostoliitto puolestaan sulautti häikäilemättömästi Baltian maat itseensä. Kumpikaan suurvalta ei katsonut hyvällä Pohjoismaiden puolustusyhteistyökaavailuja. Neuvostoliiton ja Suomen tärkeimmäksi kiistakapulaksi nousi Petsamon nikkeli, jota Saksansotakoneistokin havitteli, ja kiistasta tuli pahin ongelma Suomen idänsuhteissa. Saksan tuella Suomi uhmasi talvisodan voittajaa, ja monet Saksan nopeaa voittoa odottavat suomalaiset innostuivat mahdollisuudesta periä vanhoja velkoja suurien korkojen kera.

Suomi kaltevalla pinnalla kertoo uhmamielen, varovaisuuden ja uhkakuvien värittämästä ajanjaksosta helmikuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Ääneen pääsee päiväkirjamerkintöjen ja muiden dokumenttien muodossa suuri määrä poliitikkoja, sotilaita, diplomaatteja ja muita aikalaisia"

2012. 336 sivua. Sidottu.