SILTALAN PEHTORI tai Aino Räsänen TUULENPESÄ tai HELENAN TER

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Harald Selmer-Geeth: SILTALAN PEHTORI. Aarni Koudan muuttamaton, alkuperäinen suomennos. Päällys: Aimo Virtasalo. 1973 WSOY SiniSet 123 (kuudes painos). 219-sivuinen nidottu kirja, lukematon, kannen reunoissa vähän kulumaa (ks. kuva), muuten täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Siltalan pehtori (1904; Inspektorn på Siltala 1903) on kartanoromantiikan klassikko, ikinuori rakkaustarina, josta on tehty jo useita elokuvaversioitakin. Nyt se elää uutta kukoistuskauttaan Siniset-sarjassa. Oi, miten kaunis hän oli! Luulen että nainen on kaunein maatessaan reessä ihaniin pehmoisiin nahkasiin peitettynä, turkisten ympäröidessä kasvoja, jotka pakkanen on purrut kaksin verroin raikkaammiksi, sileiksi ja punastuviksi. Näin hurmioituneena ylistää Siltalan pehtori elämänsä naista, kartanon kaunista kapteeninrouvaa.

Werner August Örn (1853 Viipuri – 1913 Salmi) pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalikoulusta 1873 ja suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1880. Hän sai varatuomarin arvon 1883. Örn toimi Viipurin kaupungin oikeuspormestarina 1898–1907 ja Salmin kihlakunnanatuomarina 1907–1913. Hän kirjoitti salanimellä Harald Selmer-Geeth romaanin Inspektorn på Siltala (1903; suom. Siltalan pehtori 1904), josta tehtiin myöhemmin näytelmä ja kaksi elokuvaversiota (1934 ja 1953). Hänen toista teostaan Min första bragd (1904; ei suom.) pidetään yleisesti ensimmäisenä suomalaisena salapoliisiromaanina.

2. Aino Räsänen: HELENAN SUKU. 1967 Karisto (toinen painos). 217-sivuinen nidottu kirja, jossa on selästä liimattu kansipaperi, kansipaperissa kulumaa ja selkä haalistunut (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti, esilehden yläreunassa pieni merkintä, ei muita merkintöjä.
 
Helenan suku (1967) on yhdeksäs Helena-romaani. Sen päähenkilö on Helena Junkkerin tyttären Eeva-Kristiinan vanhempi tytär Irmeli, joka tulee Junkkeriin asumaan käydäkseen sieltä käsin lukion. Irmeli on reipasotteinen poikatyttö, jolle lukiovuodet ovat kasvun aikaa. Koulumenestys on keskinkertainen ja opinnoissaan hän saa tukijakseen ja auttajakseen koulutoverinsa Olavi Tuomaalaan, joka tarjoaa myös henkistä turvaa ja tasapainoa. Mutta riittääkö se? Kauppalaan ilmestyy Rolle Orman, naimisissa oleva Don Juan ja urheiluvalmentaja, joka ihailee Irmeliä naisena ja tuo hänen elämäänsä jännitystä ja seikkailua. Irmelin ratkaisuissa kamppailevat kodin ja yhteiskunnan asettamat arvot ja toisaalta oman naiseksi kasvamisen aiheuttamat salaiset toiveet ja haaveet.

3. Aino Räsänen: HELENAN TERVEISET. 1969 Karisto (kolmas painos). 228-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Helenan terveiset (1969) on kymmenes Helenasta ja hänen läheisistään kertova kirja. Helenan vanhin tytär on kuollut auto-onnettomuudessa ja hänen miehensä on loukkaantunut vaikeasti. Tytär Irmeli keskeyttää opintonsa ja palaa hoitamaan taloa. Hän joutuu kokemattomuuttaan vaikean ratkaisun eteen ja lisäksi ovat vielä sydänsurut. Mummeli Helenan ja Tuulettoman rannan uuden asukkaan luonnontieteilijä Pärre Kuusannon avulla selviävät sentään sekä tilan että sydämen surut…

4. Aino Räsänen: TUULENPESÄ. 1979 Karisto (8. painos). 186-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Tuulen pesä (1958) -romaanissa vanhan kyläsuutarin kasvattitytär Aili lähtee aikuiseksi vartuttuaan läheiseen kaupunkiin vanhempiaan etsimään. Suorasukainen Aili pääsee siellä tuttavansa avulla erääseen tohtoriperheeseen rouvan apulaiseksi ja seuralaiseksi. Vilpittömällä ja herttaisella esiintymisellään Aili pian valloittaa koko perheen suosion. Eräiden seikkojen nojalla hän epäilee täydellä syyllä tohtoria isäkseen. Rouvan veli, kaikkien kaupungin tyttöjen tavoittelema nuori arkkitehti alkaa kiinnostua tytöstä, ja tämän valloittava olemus saa hänet syttymään...

Parhaimmillaan Räsänen tavoittaa loiston, josta itse Charles Dickens ylpeilisi. Tuulenpesä (1958) on Oliver Twistin henkinen sisarteos, jonka alussa köyhän tytön karu arki kuvataan sumeilematta, hyvin realistisesti, ja siihen sekoitetaan viihteellinen juoni. – kirjallisuudentutkija Taru Väyrynen teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999)

Aino Räsänen (o.s. Heikkinen, 1910 Nakkila – 1995 Siilinjärvi) valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi 1931 ja toimi opettajana vuoteen 1941 asti. Hän oli vuodesta 1934 naimisissa maanviljelijä Toivo Räsäsen kanssa ja asui suurimman osan elämästään Maaningalla. Aino Räsänen ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi esikoisteoksensa Soita minulle, Helena (1945) ilmestyttyä. Räsänen kirjoitti uransa aikana lähes 30 romaania sekä mm. pienoisnäytelmiä, lehtikirjoituksia ja pakinoita. Suositussa Helena-sarjassa ilmestyi kaikkiaan 12 romaania, joiden yhteinen painosmäärä ylitti miljoonan kappaleen rajan: Soita minulle, Helena (1945), ... Ja Helena soittaa (1950), Näkemiin, Helena! (1953), Pää pystyyn, Helena! (1955), Päivi, Helenan tytär (1957), Helena ja etelän tyttö (1959), Helena kuuntelee (1962), Helena ei tottele (1964), Helenan suku (1967), Helenan terveiset (1969), Helena askareissa (1974) ja Helenan muisto (1978). Muut romaanit : Olen odottanut sinua (1947), Onnen kanssa piilosilla (1948), Kartano odottaa isäntää (1951), Tuulenpesä (1958), Tyttö ja länsimyrsky (1960), Tuuli vei, tuuli toi (1961), Nuotio palaa (1964), Katariina ja Anu-Riikka (1965), Leikki leikkinä ja henki pois (1966), Muuttolintu (1968), Annika tulee kaupunkiin (1971), Kartanon Musta Majuri (1972), Kohti suurta seikkailua (1974), Evastiina (1976) ja Sirpale onnea (1980).