Stalingrad

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.

Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingraadin mottiin jää 330.000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelun jälkeen onnistuvat miehittämään.

Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta antautuvat heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150.000 urheaa nuorta on kaatunut. 90.000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6.000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät stalingradin murskatappiota toisen mailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Levy on naarmuton, kotelossa ajan patinaa