Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. Marian Anderson: OI HERRA, MIKÄ AAMU: OMAELÄMÄKERTA. Suomentanut Jouko Linturi. 1958 Tammi (kuudes painos). Sidottu kirja, jossa 248 tekstisivua ja kahdeksansivuinen valokuvaliite, kannessa pientä hankaumaa (ks. kuva), muuten ehjä ja siisti kirja, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Oi Herra, mikä aamu: Omaelämäkerta (1957; My Lord, What a Morning 1956) -teoksessa kansainvälisen uran tehnyt Marian Anderson kertoo lämpimästi ja elävästi elämästään, lapsuudestaan ja nuoruudestaan Philadephiassa ja laulajan uran aukeamisesta parin laulukilpailun kautta 1920-luvun alkuvuosina, konserttikiertueista ensin Yhdysvalloissa ja ensimmäisen kerran Euroopassa 1930 – aina maailmanlaajuiseen kansainväliseen uraan, matkoihin ja konserteihin eri puolilla maailmaa.

Marian Anderson (1897 Philadelphia, Pennsylvania – 1993 Portland, Oregon) oli yhdysvaltalainen altto. Hän oli tunnettu erityisesti negrospirituaalien tulkitsijana, mutta lauloi myös mm. Händeliä, Brahmsia, Verdiä, Schubertia ja Sibeliusta. Hän teki 1930-luvulla monia kiertueita Euroopassa ja kävi useita kertoja myös Suomessa. Marian Andersonin lahjat huomattiin jo lapsena. Hän aloitti laulamisen kuusivuotiaana paikallisen baptistikirkon kuorossa. Perheellä ei ollut varaa hänen musiikkiopintoihinsa, mutta seurakunta keräsi rahat ja 19-vuotiaana Anderson pääsi opiskelemaan laulua Giuseppe Boghettin johdolla. Läpimurtovuonnaan 1925 hän voitti 300 osallistujan laulukilpailun ja pääsi esiintymään New Yorkin filharmonisen sinfoniaorkesterin solistina. Maailmanlaajuinen kohu syntyi pääsiäisenä 1939, kun Anderson torjuttiin tumman ihonvärinsä vuoksi esiintymästä Daughters of the American Revolution -järjestön hallinnoimassa Constitution Hall -konserttisalissa, Washingtonissa. Tapauksen johdosta presidentin puoliso Eleanor Roosevelt erosi järjestöstä ja järjesti Andersonille samaksi päiväksi erillisen konsertin Lincoln Memorialin luona.  Konsertissa oli yleisöä paikalla noin 70 000, ja se lähetettiin myös suorana radionkuuntelijoille. Konsertissa Andersonin säestäjänä toimi suomalainen Kosti Vehanen. Hän oli sama henkilö, joka oli tutustuttanut Andersonin Jean Sibeliukseen vuonna 1933. Marian Anderson esiintyi Sibeliukselle tämän kotona Ainolassa ja piti myöhemmin suurimpana saamistaan tunnustuksista Sibeliuksen toteamusta: "Kattoni on Teille liian matala." Sibelius omisti Andersonille yhden yksinlauluistaan. Syyskuussa 1954 Andersonista tuli ensimmäinen New Yorkin Metropolitan-oopperassa esiintynyt tummaihoinen henkilö ja 1958 hän sai ensimmäisenä tummaihoisena laulajana kiinnityksen samaiseen paikkaan. Anderson nimitettiin 1958 Yhdistyneiden kansakuntien hyvän tahdon lähettilääksi Afrikkaan ja Aasiaan.

Kosti Vehanen on julkaissut teoksen Vuosikymmen Marian Andersonin säestäjänä (1941; myös englanniksi nimellä Marian Anderson: A Portrait 1941).

 

2. Kosti Vehanen: RAPSODIA ELÄMÄSTÄ. Kuvittanut Ole Kandelin. 1944 WSOY. 251-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Rapsodia elämästä (1944) -muistelmateoksessaan maailmankuulu säestäjä, pianisti Kosti Vehanen kertoo elävästi elämästään, matkoistaan ja musiikkielämästä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tapaamisten ja tapahtumien kautta hän luo kuvaa säestettävistään, sellaisista kuin Italian aikansa kuuluisin baritoni Titta Ruffo, aikansa kuuluisin espanjalainen koloratuurilaulajatar Mercedes Capsir, ruotsalainen oopperadiiva ja laulunopettaja Madame Cahier, yhdysvaltalainen altto Marian Anderson, aikansa kuuluisin Wagner-tenori Jacques Urlus, tenori Richard Crooks, tanssijatar Ella Ibak, suomalaiset näyttelijätär Ida Aalberg, Emmy Achtén tytär Irma Tervani, Aino Ackté, lied-laulajatar Maikki Järnefelt, laulaja Helge Lindberg, Aino Ackté, Pia Ravenna, Lea Piltti… Välillä lukija on Kosti Vehasen mukana Italiassa Gardajärven rannalla, Genovassa, Hawaijilla, pikajunassa Saksassa 1918, Monte Carlossa, New Yorkissa, miljoonakaupungin poliisiputkassa, laivamatkalla Atlantin yli sodan aikana…

Keijo Kosti Vehanen (1887 Turku – 1957 Turku) oli pianisti ja maailmankuulu säestäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1905 ja opiskeli 1907–10 Helsingin musiikkiopistossa Sigrid Schnéevoigtin oppilaana. Hän jatkoi opintojaan Berliinissä, Pariisissa ja Roomassa. Vehanen piti ensikonserttinsa Turussa ja Helsingissä 1912, minkä jälkeen hän konsertoi ja esiintyi orkesterien solistina kotimaan lisäksi Skandinaviassa ja Britanniassa. Vehanen tuli tunnetuksi monien laulajien herkkänä ja taitavana säestäjänä. Tunnetuimpia laulajia olivat Marian Anderson, Aino Ackté, Maikki Järnefelt, Aune Antti, Helge Lindberg ja Titta Ruffo. Vehanen esiintyi yli 3 000 konsertissa neljässä maanosassa. Vehanen sävelsi pianokappaleita, kansanlaulusovituksia, yksinlauluja, kaksi balettia, viulufantasian ja sellofantasian. Kosti Vehanen on julkaissut muistelmateokset Mestarilaulaja Helge Lindberg (1929), Vuosikymmen Marian Andersonin säestäjänä (1941; myös englanniksi nimellä Marian Anderson: A Portrait), Rapsodia elämästä (1944), Muistojen mosaiikkia (1944) ja Markiisitar ja muita muistelmia (1949).

Ole Kandelin (1920 Porvoo - 1947) oli taidemaalari. Nuorena tuberkuloosiin kuollut Kandelin ennakoi maalauksillaan modernismin kehittymistä Suomessa. Hänen viimeiset maalauksensa olivat ensimmäisiä täysin abstrakteja kokeiluja Suomessa. Kandelinin tuotannosta suuri osa on Ruotsissa, jossa hän vietti aikaa keuhkotautiparantolassa.

 

3. Altti Järvinen: ELÄMÄNI LAULUT. 1968 WSOY. 241-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Elämäni laulut (1968) -muistelmateoksen kirjoittaja Altti Järvinen oli porilainen hammaslääkäri, mieskuorolaulun grand old man, etevä sellisti, Hj. Nortamon hyvä ystävä ja aikamoinen velikulta. Teos tuo nähtäväksemme rikkaan päivämatkan, antaa havainnollisen kokonaiskuvan aikojen ja olojen muuttumisesta vuosisadan alusta aina 1960-luvulle. Lapsuutta 1800-luvun lopun Harjavallassa seurasivat oppikouluajat Lahdessa ja opiskeluvuodet Helsingistä. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi 1915 hän perusti vastaanoton Poriin. Maaliskuussa 1917 vallankumous löysi tiensä Poriin, jossa oli venäläistä varuskuntaa. Levottomuuksien jatkuessa perustettiin kaupunkiin elokuussa suojeluskunta. Perustamiskokouksessa mukana ollut Järvinen osallistui joukkueenjohtajana vapaussodan taisteluihin – joukkueenjohtajaksi hän suostui ajatellen johtajakokemuksensa riittävän, olihan hän jo vähän johtanut kuorojakin. Pari vuosikymmentä myöhemmin, 1939, hänet nimitettiin Porin suojeluskunnan päälliköksi ja 1941 Porin kaupungin komendantiksi. Suojeluskuntatoiminta toi mukanaan muutaman henkilökohtaisen kosketuksen Marsalkka Mannerheimin kanssa, myöhemmin myös musiikkiasioissa. Porin musiikkielämässä Järvisellä oli laajeneva ja intensiivinen osuus niin kuoronjohtajana kuin kamarimusiikkiyhtyeen sellistinä. Hj. Nortamosta Järvinen on kirjoittanut kokonaisen luvun.

"Lämpimiä, ajan kultaamia muisteluksia... iloinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa." – Aamulehti

Altti Järvinen (1889 Harjavalta – 1982 Pori) oli hammaslääkäri ja kuoronjohtaja. Porin Suojeluskunnan mieskuoron johtajana hän toimi suojeluskuntien lakkauttamiseen asti 1944. Tämän jälkeen perustettiin hänen aloitteestaan Porin Mies-Laulu, jonka taiteellisena johtajana hän oli vuodet 1945–1965. Vuonna 1945 Järvinen oli mukana perustamassa Suomen Mieskuoroliittoa. Hän toimi sen kunniapuheenjohtajana vuodesta 1968 lähtien kuolemaansa saakka. Altti Järviselle on myönnetty Suomen Mieskuoroliiton kunniamerkki nro 3. Altti Järvinen on julkaissut muistelmateoksen Elämäni laulut (1968).


 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korko 0 %, kulut 0 €
Kuukauden kuluton maksuaika ostoksille.

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

5 €
tai
Sulkeutuu 30 vrk 17 h 46 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

5 € Sulkeutuu 30 vrk 17 h 46 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.