Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. Ester Ståhlberg: SUNNUNTAI: ROMAANI. 1923 WSOY (20:s tuhat). 339-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Sunnuntai: Romaani (1923), Ester Ståhlbergin ensimmäinen kaunokirjallinen teos, on romaanimuotoinen kertomus nuorena kuolleen Eero-pojan (kirjassa 'Yrjö') elämästä ja kuvaus ihanteellisesta äidinrakkaudesta. Perheen vaiheiden myötä lukijalle välittyy elävä kuva aikakauden elämästä Forssassa, Viipurissa ja Helsingissä (kirjassa ei mainita paikkakuntia nimeltä). Erityisesti kirjoittaja muistelee 1898 syntynyttä ja 1916 kuollutta poikaansa. Vuonna 1896 Karl ja Ester Hällström olivat muuttaneet Forssaan, missä mies toimi apteekkarina. 

"Asuimme silloin maalla viljavassa seudussa, jossa oli laajalti peltoja ja niittyjä. Keskellä tätä maalaisrauhaa kohosivat valtavat tehtaan piiput kohti korkeutta ja niiden ympärille ryhmittyivät tehdasalueet rakennuksineen. Paikkakunta oli kaupungin ja maalaiskylän välimuotoa. Siellä risteilivät kadut, pienet talot molemmin puolin puutarhoineen, ja keskellä oli tori. Mutta ylt’ympäri lainehtivat tasaiset pellot. Ja kadun suoranaisena jatkona oli maantie, joka johti todelliselle maaseudulle, varakkaille talonpoikaistiloille ja näiden karjalaitumille."

Pässin, sähkökäyttöinen veturi, veti tavaravaunuja kehräämöltä kutomoon. Kapearaiteinen rautatie rakennettiin 1898 ja se kulki apteekin puutarhan vierestä. 

"Puutarhassa oli takaportti, joka vei suurelle niitylle. Se helotti alkukesästä voikukkia täynnänsä ja ruskeahkon joen rannalla oli miltei läpitunkematon leppien, pajujen ja pihlajien viidakko, joka kurkisti yli samean veden. Mutta se niitty oli merkillinen siitä, että sen halki kulkivat kapearaiteiset kiskot, joita pitkin juna porhalsi edestakaisin kahden tehtaan väliä.
Tuossa se nyt taas tulla suhahti, pieni veturi tuhisten ja puhkuen ja vaunut liukuen sen perässä. Poika oli kuin maahan naulittu sitä katsellessaan. Tupruva savu, pyörien kolina, pannun kupu, vaunujen kiinnikeketjut – mikä ihmeitten maailma! Vaunut olivat kukkurallaan pumpulipaaluja, ja junamies pyyhki mustuneita käsiänsä pumpulitukkoon, koskettaen lakkinsa lippaa pientä miestä tervehtien."

"Sunnuntailla tulee olemaan kunniapaikkansa suomalaisten kotien kirjana. Se on sydämen kirja, joka puhuu suoraan lukijalle."

 

2. Ester Ståhlberg: VANHA KYNTTILÄNJALKA: KERTOMUKSIA. 1926 WSOY (ensimmäinen painos). 211-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Vanha kynttilänjalka: Kertomuksia (1926) -(novelli)kokoelma on romaanin Sunnuntai (1922) jälkeen Ester Ståhlbergin toinen kaunokirjallinen teos. Se sisältää 14 kertomusta, jotka on jaettu kolmeen osastoon: (I.) Vanha kynttilänjalka, Catherine Louise, Karoliina täti, Aavikon rannalla, Kolme toverusta, (II.) Saaristossa, Sanna, Kaksin, Sokea mies, Laulajan kodissa, Honkavaara taiteen temppelinä, Haavoittuneiden uuden vuoden päivä, (III.) Pyhä Francesco ja Palmusunnuntai Roomassa. Kokoelma ilmestyi ruotsiksi nimellä Den gamla ljusstaken (1926). 

Ester Ståhlberg (ent. Hällström, o.s. Elfving, 1870 Vaasa – 1950 Helsinki) oli kirjailija, opettaja ja toimittaja ja tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puoliso vuodesta 1920 lähtien. Käytyään Oulun ruotsinkielisen tyttökoulun (Uleåborgs svenska fruntimmerskola) 1887 hän valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta 1891. Avioliitto apteekkari Karl Hällströmin kanssa vei hänet kotirouvaksi ensin Forssaan, sitten Viipuriin ja lopuksi Pitäjänmäelle Helsingin liepeille. Pariskunta ei saanut omia lapsia, vaan he adoptoivat ensin tanskalaisen pojan Eeron ja sitten Lea-tytön. Onnellinen elämä päättyi kaksinkertaiseen suruun, kun Eero kuoli 1916 juuri päästyään ylioppilaaksi ja perheen isä seuraavana vuonna. Jäätyään leskeksi Ester Hällström sai viran sosiaali- ja terveysministeriön lastensuojeluosastolla, jossa hän vastasi sotaorpojen huollosta. Ester Ståhlberg perusti Pelastakaa lapset -järjestön 1922. Koko aikuisen elämänsä ajan Ester Ståhlberg kirjoitti romaaneja, artikkeleita ja elämäkertateoksia. Hänen kaunokirjallisia teoksiaan on kuvattu lämminhenkisiksi ja idealistissävyisiksi. Kirjallinen läpimurto tapahtui 1922 teoksella Sunnuntai. Se kuten useita muitakin hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, viroksi, hollanniksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja tanskaksi. Kirjailija itse tuotti tavallisesti sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen version. Ester Ståhlbergin toimintaan lastenhuollon alalla kuului mm. useiden alan teosten julkaiseminen. Hän on kirjoittanut myös elämäkertoja. Teokset: Frans Mikael Franzén (1905), Italienska dagar (1912), Sunnuntai (1922), Vanha kynttilänjalka: kertomuksia (1926), Kohti päivän nousua (1932), Katso, unennäkijä tulee...: kertomuksia (1933), Mathilda Wrede (1938) ja Mathilda Wreden testamentti (1949). Postuumisti on julkaistu päiväkirjat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: Presidentin rouvan päiväkirja 1920–1925 (1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926–1934 (1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja 1935–1947 (1987). 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 28 vrk 19 h 26 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

10 € Sulkeutuu 28 vrk 19 h 26 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.