Kuvaus

Ole hyvä ja tarkasta kohteen kunto vielä kuvasta!

Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild I
Jaakko Suomalainen

Jägarrörelsen var en rörelse vars mål var att lösgöra Finland från Tsarryssland. Rörelsen uppstod i Finland efter att förryskningsperioderna väckt intresset för en väpnad kamp för självständighet.

Det ansågs i Finland nödvändigt att bilda en nationell armé, men det gick inte att få militär utbildning i Finland. Enskilda finländare försökte redan 1914 organisera utbildning i Sverige, men den svenska regeringen ville inte dra in landet i första världskriget. I januari 1915 var dock Tyskland berett att utbilda 200 rekryter för senare insatser i hemlandet. För Tyskland var detta en åtgärd som skulle försvaga fienden Ryssland. De blivande jägarna reste i hemlighet via Sverige till Tyskland där det officiellt hette att de deltog i en scoutledarkurs i Lockstedter Lager (idag: Hohenlockstedt) vid staden Itzehoe i Holsten. Verksamheten handlades av den tyska kejserliga flottans underrättelsetjänst medan utbildningen genomfördes av den kungliga Preussiska Försvarsmakten. På hösten samma år höjdes truppens styrka till 2000 man. Nya jägare värvades i hemlighet i hela Finland och totalt fick 1895 finländare utbildning. På våren 1916 blev truppen den 27. Kungliga Preussiska jägarbataljonen (på tyska 27. Königlich-Preussischen Jägerbataillon) under major Maximilian Bayers kommando. Major Bayer var före kriget aktiv som ledare inom den tyska scoutrörelsen.

Ryssland fick uppgifter om jägarbataljonen hösten 1915, och 19 jägare arresterades varav 13 skickades till fängelse i S:t Petersburg (då Petrograd). Dessa fick namnet "gallerjägare". De frigavs i samband med februarirevolutionen 1917.

Bataljonen sattes hösten 1917 i strid mot Ryssland i Baltikum. Den 6 december förändrades jägarnas situation i och med att Finland förklarade sig självständigt som en följd av den kommunistiska oktoberrevolutionen i Ryssland. Självständigheten skedde utan strid, men 1918 bröt ett inbördeskrig ut i Finland. Huvuddelen av jägarna landsteg i Vasa i februari 1918. Totalt 1261 (67%) jägare deltog i inbördeskriget, på de vitas sida, varav 128 (10%) stupade och 238 (19%) sårades.

Jägarna kom att bilda kärnan av den vita armén. Det uppstod dock en konflikt, den så kallade jägarkonflikten mellan jägarna och den vita arméns överbefälhavare C.G.E. Mannerheim samt övriga finska officerare med rysk militär bakgrund. Jägarna såg sig som en sammansvetsad bataljon och ville strida tillsammans med utvalda värnpliktiga vid sin sida i ett mindre antal elitbataljoner, men de kom istället att bilda den nya finska arméns officerskår och utbildare.

Jägarrörelsen föddes i akademiska kretsar, men jägarna rekryterades från alla samhällskikt och språkgrupper. De flesta återvände efter inbördeskriget till det civila, men en del fortsatte sin militära karriär. En del blev kända inom kulturen eller näringslivet, men endast en femtedel hade en högskolexamen. De flesta var lönearbetare, jordbrukare eller yrkesutövare och återgick till detta efter kriget. De flesta deltog dock i vinter- och fortsättningskrigen.

Källor Wikipedia lähteet

ääkäriliike oli ylioppilaspiireissä vuoden loppupuolella 1914 käynnistynyt ja Jääkäripataljoona 27:n muodostumiseen johtanut aktivistinen aloite sotilaskoulutuksen hankkimiseksi Suomen Venäjästä irtautumisen tarkoituksia varten. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 oltiin Suomessa aluksi ensimmäisen sortokauden aikaisen vastarintaryhmittymän, kagaalin, ja vanhojen aktivistien piireissä varovaisia asennoitumisessa muuttuvaan tilanteeseen.[1] Ylioppilaspiireissä taas syntyi jääkäriliike, joka otti päämääräkseen Suomen irrottamisen Venäjästä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918. Heistä 1 261 (67 %) osallistui Suomen sisällissotaan. Osallistuneista kaatui 128 (10 %) ja haavoittui 238 (19 %).

Talvisotaan osallistui kaikenlaisissa puolustustehtävissä rintama- ja kotijoukoissa sekä maanpuolustuksen siviilihallinnollisissa tehtävissä 774 jääkäriä, joista kaatui 24 (3 %) sekä haavoittui 19 (2 %). Mannerheim-risti myönnettiin 20 jääkärille. Kenraalikuntaan ylennettiin 49 jääkäriä. Jääkäriliikkeen laajennettua sen sosiaalinen pohja leveni kattaen kaikki kansankerrokset. Suhteessa väkilukuun eniten jääkäreitä värväytyi Kortesjärveltä (alue nykyään osa Kauhavan kaupunkia), joka tällä perusteella ilmoitti olevansa jääkäripitäjä.

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korotonta maksuaikaa ostoksille

Ensimmäinen kuukausi on aina täysin kuluton ja koroton uudelle asiakkaalle. Voit maksaa luoton pois heti tai halutessasi joustavasti enintään 36 erässä.

  • Avaa hakemus ja kirjaudu pankkitunnuksin
  • Täytä hakemus ja siirrä tilillesi tarvittava summa
  • Maksa ostokset

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

25 €
Sulkeutuu 14 vrk 17 h 7 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

25 € Sulkeutuu 14 vrk 17 h 7 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.