Tuote on myyty käyttäjälle TimoMajala hintaan 76 €

Kuvaus

LAUTANEN GUATEMALAN VERTA

KAJ CHYDENIUS / EERO OJANEN Lauluja näytelmistä ”Saaren vangit” ja ”Oma”

LOVE RECORDS

1969

LRLP 8

Esiintyjät: Kristiina Halkola / Katuteatteri / Kaj Chydenius / Tuula Numan / Kaisa Korhonen / Aulikki Oksanen / Saaren vangit / Kalle Holmberg / Vesa Mäkelä / Olavi Ahonen / Vesa-Matti Loiri

Kansi/levy
EX-/VG+++, ohuet kannet tavallista parempikuntoiset, hieman reuna- ym. -kulumaa, ks. kuvat. Levyssä näkyy valoa vasten ohutta pintahankaumaa joka ei kuulu soitettaessa. Soi hyvin.

Kuntoluokitukset

M= Mint, uusi
NM= Near Mint, Uudenveroinen käytetty
EX= Excellent, Siisti, vähäistä kulumaa kannessa tai levyssä, ei kuuluvia häiriöitä
VG+= Very Good Plus, Kansissa selkeää kulumaa. Levyssä näkyviä jälkiä ja jonkun verran sivuääniä
VG= Very Good, Kannet kuluneet. Levyssä voi olla selvää ritinää ja napsahduksia
G= Good, Huono kunto, kannet erittäin kuluneet, paloja voi puuttua. Levy häiritsevän rahiseva, soi läpi

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lautanen_Guatemalan_verta Lautanen Guatemalan verta Kieli Tarkkaile Muokkaa Lautanen Guatemalan verta Studioalbumin Lautanen Guatemalan verta kansikuva Studioalbumin tiedot Nauhoitettu Finnvox-studiot Julkaistu 1969 (LP) 1971 (CS) 1990 (CD) Formaatti LP (LRLP 008) C-kasetti (LRC 008) CD-levy (LRCD 008) Tyylilaji näyttämömusiikki, poliittinen laululiike Kesto 33.16 Levy-yhtiö Love Records Lautanen Guatemalan verta on Love Recordsin vuonna 1969 julkaisema albumi, joka sisältää musiikkia Kalle ja Ritva Holmbergin ohjaamasta katuteatteriesityksestä Saaren vangit sekä Televisioteatterin kabareesta Oma, jonka ohjasivat Anu Saari ja Timo Bergholm. "Saaren vankien" ensiesitys oli vuonna 1969 Jyväskylän teatterikesässä. Näytelmä taltioitiin marraskuussa, jolloin siitä tehtiin Yleisradion tuottama 37 minuutin pituinen televisio-ohjelma.[1][2] Televisioteatterin "Oma" esitettiin 25. syyskuuta 1969.[3] Levyn A-puolen kaikki kappaleet sekä B-puolen kappaleet 1–4 ovat "Saaren vangeista" ja loput B-puolen kappaleista näytelmästä "Oma". Albumin kappaleista tunnetuimmaksi on muodostunut Kristiina Halkolan esittämä Laulu 20 perheestä. Suurin osa sävellyksistä on Kaj Chydeniuksen tekemiä, mutta mukana on myös esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta peräisin olevia kansanlauluja. Sanoituksina on käytetty muun muassa Pablo Nerudan ja Bertolt Brechtin runoja. Solistit Muokkaa Kaj Chydenius Otto Donner Kristiina Halkola Kalle Holmberg Katuteatteri (Tuija Ahvonen, Hellevi Härkönen, Leena Uotila, Juha Muje, Pekka Milonoff, Mikko-Ilmari Viherjuuri) Kaisa Korhonen Vesa-Matti Loiri Vesa Mäkelä Aulikki Oksanen Saaren Vangit (Kristiina Halkola, Tuula Nyman, Olavi Ahonen, Kari Franck, Tarmo Manni, Esko Salminen, Jukka Sipilä) Kappaleet Muokkaa A-puoli Kristiina Halkola – Minä elän synkkää aikaa – 2.59 (säv. Kaj Chydenius, san. Bertolt Brecht, suom. san. Brita Polttila) Katuteatteri – Laulu Fidelille – 1.38 (säv. Kaj Chydenius, san. Che Guevara, suom. san. Pentti Saaritsa) Kaj Chydenius – Che – 1.43 (säv. Kaj Chydenius, san. Miguel Barnet, suom. san. Hannu Vuorio) Saaren Vangit – Leipälaulu – 1.22 (säv. trad., san. Pentti Saaritsa) Tuula Nyman ja Saaren Vangit – Menee huonosti – 1.24 (säv. Carlos Puebla, san. Pentti Saaritsa) Kaisa Korhonen – Yankees, Go Home – 1.52 (säv. trad., san. Pentti Saaritsa) Kristiina Halkola – United Fruit – 2.47 (säv. Eero Ojanen, san. Pablo Neruda, suom. san. Pentti Saaritsa) Tuula Nyman, Kristiina Halkola, Aulikki Oksanen ja Kaisa Korhonen – Väli-Amerikka – 1.27 (säv. Kaj Chydenius, san. Pablo Neruda, suom. san. Matti Rossi) Saaren Vangit ja Katuteatteri – Lautanen Guatemalan verta – 2.13 (säv. Kaj Chydenius, san. Pablo Neruda, suom. san. Pentti Saaritsa) B-puoli Kalle Holmberg ja Kaj Chydenius – Kehitysapu Go-Go – 2.13 (säv. Eero Ojanen, san. Petri Repo) Kaj Chydenius – Ei ole kiirettä – 1.33 (säv. Eero Ojanen, san. Kaisa Korhonen) Kristiina Halkola – Jyväskylän kesän asiakkaat – 1.37 (säv. Kaj Chydenius, san. Jussi Helminen) Olavi Ahonen ja Saaren Vangit – Nälkä lähtee naidessa – 1.22 (säv. Kaj Chydenius, san. Måns Hedström) Vesa-Matti Loiri ja Vesa Mäkelä – Laulu neidistä ja herrasta – 1.57 (säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen) Vesa Mäkelä – Miltä laki näyttää – 1.42 (säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo) Kristiina Halkola – Laulu 20 perheestä – 2.16 (säv. Kaj Chydenius, san. Petri Repo) Katuteatteri – Kuka päättää – 0.55 (säv. Kaj Chydenius, san. Petri Repo) Kaisa Korhonen – Dialektiikan ylistys – 1.54 (säv. Kaj Chydenius, san. Bertolt Brecht, suom. sana. Brita Polttila) CD-version bonuskappaleet Kaisa Korhonen – Seison torilla – 2.38 (säv./san. Boris Vian, suom. san. Tuula Saarikoski) Otto Donner – Laulu taantumuksesta – 5.18 (säv. Henrik Otto Donner ja Freedom Singers, san. Pentti Saaritsa) Julkaistiin myös pienenä painoksena LP:nä uudelleen vuonna 1990

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kaj_Chydenius Kaj Oskar Chydenius (s. 16. lokakuuta 1939 Kuusankoski) on suomalainen muusikko ja säveltäjä.[1][2] Hän on 1960- ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen keskeisiä nimiä. Henkilötiedot Syntynyt 16. lokakuuta 1939 (ikä 81) Kuusankoski Ammatti säveltäjä Puoliso Kaisa Korhonen 1965–1988 Jaana Jyrkänne-Chydenius 1991– Henkilöhistoria Chydenius asui nuoruutensa Juankoskella, mutta muutti Helsinkiin tultuaan ylioppilaaksi Joensuun lyseosta vuonna 1957. Hän aloitti opinnot Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa 1957 sekä Helsingin yliopistossa 1958. Myöhemmin hän opiskeli säveltämistä myös vuosina 1981-82 Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Chydenius aloitti säveltäjänuransa 1960-luvun puolivälissä avantgarde-musiikin, happeningin, instrumentaaliteatterin ja John Cagen estetiikan parissa. — Hän työskenteli Hufvudstadsbladetin toimittajana vuodet 1962–1966.[3] Ensimmäinen oma sävellys oli vuonna 1964 syntynyt Lemminkäisen äidin kehtolaulu Eino Leinon näytelmästä Tuonelan joutsen. Tutustuttuaan Bertolt Brechtin näyttämömusiikkiin Chydenius keskittyi omassa tuotannossaan nimenomaan laulumusiikin säveltämiseen. 1960-luvun lopussa Chydeniuksen sävellykset soivat useissa kotimaisissa elokuvissa ja teatteriproduktioissa.[4] Kaj Chydeniuksen ensimmäinen levy vuonna 1966 oli samalla uuden levy-yhtiön, Love Recordsin ensimmäinen LP-levy: Lauluja (LRLP1) sisälsi Chydeniuksen sävellyksiä muun muassa Eino Leinon, Matti Rossin ja Arvo Salon runoihin. Lauluja tulkitsivat Kalle Holmberg, Kaisa Korhonen ja Vesa-Matti Loiri. Samana vuonna Chydenius sävelsi Arvo Salon tekstiin Helsingin Ylioppilasteatterille keskustelua herättäneen Lapualaisoopperan. Se sai ensi-iltansa 21. maaliskuuta 1966. Ylioppilasteatterille Chydenius sävelsi myös monia kabaree-esityksiä, joista useimmiten mainitaan Marja-Leena Mikkolan teksteihin pohjautuvat Laulu 1000 yksiöstä (1965) ja Sirkus Eurooppa (1967).[5] Vuonna 1967 Chydenius sai Jussi-palkinnon musiikista elokuvaan Käpy selän alla.[6] Vuonna 1977 Love Records julkaisi kokoelma-LP:n, johon oli kerätty Chydeniuksen tunnettuja rakkaus-aiheisia teatterilauluja ja laulelmia. Levy Kauneimmat rakkauslaulut (LRLP252) sisältää muun muassa Chydeniuksen sävellyksen ”Kalliolle kukkulalle” sekä alkuperäislevytykset sävelmistä ”Jos rakastat”, ”Huomenna on paremmin”, ”Puhu minulle rakkaudesta”, ”Sinua, sinua rakastan” ja ”Nuoruustango”. Yksi Chydeniuksen laulujen tunnetuimmista tulkeista tuolta ajalta on näyttelijä Kristiina Halkola, joka on levyttänyt muun muassa sävellykset ”Laulu rakastamisen vaikeudesta”, ”Mitä sai tällainen tyttö” ja ”Laulu kuolleesta rakastetusta”, jotka kuultiin alun perin Mikko Niskasen elokuvassa Käpy selän alla (1966), sekä poliittiset ikivihreät ”Laulu 20 perheestä”, ”Laulu siirtotyöläisestä” ja lastenlaulun ”Magdaleena”.[7] Chydenius on säveltänyt pitkän uransa aikana lukuisille teattereille, yhtyeille ja artisteille kuten KOM-teatterille, Agit-Propille, Kristiina Halkolalle, Kaisa Korhoselle, Vesa-Matti Loirille, Kiti Neuvoselle ja Arja Saijonmaalle. 2000-luvulla Chydeniuksen sävellyksistä koostuvia albumeita ovat levyttäneet muun muassa Ismo Kallio, Kai Hyttinen, Eija Ahvo, Ahti Paunu, Ritva Sorvali, Taru Nyman ja Monna Kamu.[8] Estradimusiikin, laulelmien ja poliittisten laulujen lisäksi Chydeniuksen ura sisältää myös klassista musiikkia: yksinlauluja, laulusarjoja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia, kantaatteja ja oratorioita.[5] Chydenius oli 1965–1988 naimisissa Kaisa Korhosen kanssa, joka oli hänen mukanaan perustamassa KOM-teatteria vuonna 1971. Kaj Chydeniuksen nuorempi poika Jussi Chydenius on Rajaton-yhtyeen jäsen. Vanhempi poika Kalle Chydenius tunnetaan muun muassa musiikkituottajana. Syksyllä 2009 Veljekset Chydenius julkaisi juhlavuoden kunniaksi levyn Isän kädestä[9], johon veljekset valitsivat isänsä tuotannosta heille läheisiä lauluja. Vuodesta 1991 Chydenius on ollut naimisissa Jaana Jyrkänne-Chydeniuksen kanssa.[10] Chydeniukselle myönnettiin vuonna 1996 Pro Finlandia -mitali, vuonna 2003 Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki,[11] ja hän sai vuoden 2006 taiteen valtionpalkinnon. Vuonna 2009 Chydeniukselle myönnettiin taiteilijaeläke.[12] Chydenius oli taistolaistaiteilijoiden muodostaman Kulttuurityöntekijäin liiton puheenjohtaja.[13] Vuonna 2009 Chydenius oli edelleen Suomen Kommunistisen Puolueen jäsen.[14] Kirjat Muokkaa Muistin juuri. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-21502-8. TV-ohjelmia Muokkaa Kaj Chydenius ja 40 laulujen vuotta, Chydeniuksen juhlakonsertin 1. osa. YLE TV2 2004[15][16] Estradilla: Kokonainen maa ja taivas, Chydeniuksen juhlakonsertin 2. osa. YLE TV2 2007
Näytä lisää Näytä vähemmän

Huutokauppa

Hinta nyt:
76 €
Ilmoitus on sulkeutunut 14.1.2021 19:35
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Huutokauppa

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Huutohistoria

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.