Kuvaus

Myynnissä MAAILMAN PARHAAN Mäkihyppääjän  50 kappaleen POSTIMERKKI ARKKI,  Galgaryn Talvi-Olympialaisten  3:n kertainen KULTAMITALISTI. Postimerkki julkaistiin Huhtikuussa v.1988  , Suomen Posti täytti myös samana vuonna 350-vuotta.

Matti Nykänen R.I.P.

 

Matti Nykänen 2014-01-30 001.jpg

Henkilötiedot

Koko nimiMatti Ensio Nykänen

Syntynyt17. heinäkuuta 1963 
JyväskyläSuomi

Kuollut4. helmikuuta2019 (55 vuotta) 
LappeenrantaSuomi

Mäkihyppääjä

Pituus177 cm

SeuraJyväskylän Hiihtoseura

SuksimerkkiElanKneisslAtomic

Paras sijoitus1

Maailmancup

Kaudet19811991

Voitot46,
4 kokonaisvoittoa
(1983198519861988),
Keski-Euroopan mäkiviikon voittoa

Palkintokorokkeella76

Mitalit

Maa: Suomen lippu Suomi

Mäkihyppy

Olympiarenkaat Olympialaiset

Kultaa KultaaSarajevo 1984Suurmäki

Kultaa KultaaCalgary 1988Suurmäki

Kultaa KultaaCalgary 1988Normaalimäki

Kultaa KultaaCalgary 1988Joukkuemäki

Hopeaa HopeaaSarajevo 1984Normaalimäki

MM-kilpailut

Kultaa KultaaOslo 1982Suurmäki

Kultaa KultaaEngelberg 1984Joukkuemäki

Kultaa KultaaSeefeld 1985Joukkuemäki

Kultaa KultaaOberstdorf 1987Joukkuemäki

Kultaa KultaaLahti 1989Joukkuemäki

Hopeaa HopeaaOberstdorf 1987Normaalimäki

Pronssia PronssiaOslo 1982Joukkuemäki

Pronssia PronssiaSeefeld 1985Suurmäki

Pronssia PronssiaLahti 1989Suurmäki

Lentomäen MM-kilpailut

Kultaa KultaaPlanica 1985Lentomäki

Hopeaa HopeaaVikersund 1990Lentomäki

Pronssia PronssiaHarrachov 1983Lentomäki

Pronssia PronssiaKulm 1986Lentomäki

Pronssia PronssiaOberstdorf 1988Lentomäki

Nuorten MM-kilpailut

Kultaa KultaaSchonach 1981Normaalimäki

Veteraanien MM-kilpailut

Kultaa KultaaTaivalkoski 2008K38

Kultaa KultaaHarrachov 2011K40

Pronssia PronssiaZiri / Kranj 2010K29

SM-kilpailut

Kultaa Kultaa13 kpl

Hopeaa Hopeaa2 kpl

Pronssia Pronssia7 kpl

Matti Ensio Nykänen (vuosina 1996–1998 Paanala17. heinäkuuta 1963 Jyväskylä – 4. helmikuuta 2019 Lappeenranta[1][2]) oli suomalainen mäkihyppääjä ja viihdetaiteilija. Nykänen voitti urallaan viisi olympiamitalia (joista neljä kultaa – kolme henkilökohtaista ja yksi joukkue), 14 maailmanmestaruusmitalia (kuusi kultaa) ja 22 Suomen-mestaruusmitalia (13 kultaa). Mäkihypyn maailmancupin hän voitti neljästi, ja osakilpailuvoittoja hänellä on 46, joka oli ennätys helmikuuhun 2013 saakka. Lisäksi Nykänen saavutti veteraanien MM-kilpailuissa kolme mitalia, joista kaksi kultaa.

Nykänen pysyi julkisuudessa myös urheilu-uransa jälkeen ja teki uraa laulajana. Jyväskylässä on Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki, Matti Nykäsen mäki.

 

 

Urheilu-ura

Nykänen nousi mäkihypyn huipputasolle vuonna 1981, jolloin hän voitti nuorten maailmanmestaruuden sekä ensimmäisen aikuisten Suomen-mestaruutensa. Vuonna 1983 hän voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja lentomäen MM-kisoissa hän saavutti pronssia. Nykänen voitti myös kauden maailmancupin. Vuonna 1984 hän voitti Sarajevon olympialaisissa suurmäen olympiakultaa ja normaalimäen olympiahopeaa. Samana vuonna järjestetyissä joukkuemäen MM-kisoissa Suomen joukkue, jossa Nykänen hyppäsi, voitti MM-kultaa.[3]

Nykänen paranteli vuosina 1984 ja 1985 mäkihypyn maailmanennätystä neljä kertaa. Ensimmäinen ennätys oli 182 metriä ja viimeinen 191 metriä. Seefeldin MM-kisoissa 1985 hän voitti suurmäessä MM-pronssia ja oli mukana voittamassa joukkuemäen MM-kultaa. Hän voitti saman kauden aikana myös lentomäen maailmanmestaruuden ja maailmancupin. Vuoden lopussa hänet valittiin Suomen vuoden urheilijaksi. Nykänen voitti vuonna 1986 lentomäen MM-pronssia ja maailmancupin kokonaiskilpailun. Seuraavalla kaudella hän voitti Oberstdorfin MM-kisoissa normaalimäen MM-hopeaa ja joukkuekilpailussa MM-kultaa.[3]

Nykänen voitti keväällä 1988 jälleen Keski-Euroopan mäkiviikon. Calgaryn olympialaisissa hän voitti kolme olympiakultaa: normaali- ja suurmäen henkilökohtaiset kilpailut sekä joukkuekilpailun. Hän voitti samana vuonna myös lentomäen MM-pronssia, maailmancupin ja Suomen vuoden urheilija -äänestyksen. Seuraavana vuonna Nykänen voitti Lahden MM-kisoissa suurmäen MM-pronssia ja joukkuemäen MM-kultaa.[3]

Nykänen oli 177 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 60 kg. Hän edusti Jyväskylän Hiihtoseuraa. Hänen valmentajinaan toimivat Matti Pulli ja Risto Pirttimäki.[3]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykäsen merkittävimmät saavutukset ovat neljä olympiakultaa ja yksi olympiahopea mäkihypyssä:

Calgaryssa Nykänen voitti ensimmäisenä samoissa olympiakisoissa sekä suur- että normaalimäen kilpailut sekä voitti kultaa olympiakisojen historian ensimmäisessä mäkihypyn joukkuekilpailussa. Nykänen oli kolmella kultamitalillaan Calgaryn talvikisojen menestyksekkäin urheilija.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Nykänen voitti viisi kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa hän voitti yhden kullan, yhden hopean ja kolme pronssia ja rikkoi Planican kisoissa 1985 silloisen lentomäen maailmanennätyksen 191 metrin hypyllään. Ennätys rikkoontui vuonna 1987 samassa mäessä, kun puolalainen Piotr Fijas hyppäsi 194 metriä. Nykänen voitti nuorten maailmanmestaruuden Schonachissa Saksassa 1981. Ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa Nykänen voitti 1982suurmäen kilpailusta. Hän voitti joukkuemäen kultaa 198419851987 ja 1989.lähde?

Matti Nykäsen olympia-, MM- ja SM-mitalit Urheilumuseossa.

Mäkihypyn maailmancupin Nykänen voitti neljä kertaa. Osakilpailuvoittoja hänellä on peräti 46. Keski-Euroopan mäkiviikon hän voitti kahdesti (1982–1983 ja 1987–1988). Suomenmestaruuksia hänellä on kahdeksan. Hänet valittiin Vuoden urheilijaksi 1985 ja 1988. Nykänen on toistaiseksi ainut, joka on voittanut viisi suurinta mäkihypyn saavutusta vähintään kerran henkilökohtaisella tasolla; olympiakulta, maailmanmestaruus, lentomäen maailmanmestaruus, maailmancupin- ja mäkiviikon kokonaisvoitto.lähde?

Nykänen valittiin 1989 suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä 1980-luvun parhaaksi suomalaisurheilijaksi. Hän sai 65 % äänistä ja voitti äänestyksen ylivoimaisesti. Vuosikymmenen parhaan urheilijan äänestyksessä Nykänen sijoittui jaetulle 12. sijalle.[4] 1900-luvun parhaan suomalaisurheilijan äänestyksessä Nykänen sijoittui toiseksi Paavon Nurmen jälkeen ennen Lasse Viréniä.[5] Hänet valittiin myös 1980-luvun jyväskyläläiseksi.[3]

Huippukauden jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykäsen huippu-ura alkoi enteillä loppuaan, kun Nykänen sijoittui viimeisen kerran kolmenkymmenen parhaan joukkoon oltuaan 16. maailmancupin kilpailussa Thunder Bayssa 9. joulukuuta 1990. Syynä olivat pitkään rankasta harjoittelusta ja hyppäämisestä aiheutuneet nikamien kulumiset ja selkäkivut, joita yritettiin lievittää särkylääkkeillä ja leikkauksilla. Nykänen hyppäsi viimeiset hyppynsä Kajaanissa kesällä 1992, ja saman vuoden joulukuussa hän matkusti Sapporoon. Tarkoituksena oli harjoitella Japanissa, mutta kolmen viikon aikana hyppyjä kertyi vain kuusi. Nykästä ei valittu Suomen joukkueeseen Japanin osakilpailuihin.lähde?

Paluu mäkeen veteraanikisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Nykänen hyppäsi maailmanmestariksi

Vuonna 2007 Nykänen palasi mäkihyppyharjoittelun pariin tarkoituksenaan osallistua Taivalkoskella 2008 järjestettäviin veteraanien MM-kisoihin. 27. helmikuuta 2008 mäkilegenda palasi hyppytorniin veteraanien SM-kisoissa Taivalkoskella sijoittuen K-50 mäen kisassa viidenneksi. 28. helmikuuta 2008 hän voitti veteraanien MM-kisoissa kultaa pikkumäessä 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

120 €
Sulkeutuu 106 vrk 8 h 55 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

120 € Sulkeutuu 106 vrk 8 h 55 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.