Kuvaus

TARJOUS!!! HUUDA KOLME OPETUSTAULUA KOHTEISTANI NIIN SAAT HALVIMMAN ILMAISEKSI!! (OSTA KOLME, MAKSA KAKSI)

Opetustaulu:Turun tuomiokirkko. Anna Snellman vuodelta 1930. K. 56cm x 95cm. Taitokset alareunassa mutta muutoin hyväkuntoinen koulutaulu.

 

Anna Lovisa Snellman-Kaila (os. Snellman, 18. toukokuuta 1884 Viipuri – 5. huhtikuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Snellman-Kaila oli avioliitossa Eino Kailan kanssa, ja tästä liitosta heille syntyi vain yksi poika - suurlähettiläs ja pankinjohtaja Olli Kaila.

Snellman-Kaila oli J. V. Snellmannin pojantytär.

Lähde: Wikipedia

Anna Snellman-Kaila (1884-1962) on Viipurissa syntynyt ja sittemmin Helsingissä vaikuttanut kukkataulujen maalari. Hän teki runsaasti myös maisemamaalauksia, tyylikkäitä interiöörikuvauksia, asetelmia ja kaupunkikuvauksia.

Anna Snellman opiskeli Viipurin taiteenystävien piirustuskoulussa, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja useampaan kertaan Pariisissa yksityisopetuksessa.

Debyytti tapahtui vuonna 1911. Hänellä oli monia näyttelyitä ulkomailla useissa eri maissa. Anna Snellmanin aviopuoliso oli filosofian professori Eino Kaila. Kaila oli renessanssimies, yksi aikansa vaikutusvaltaisimpia henkilöitä kulttuurin saralla.

Snellmanin töiden hinnat vaihtelevat noin 250 eurosta 2 200 euroon. Halutuimpia aiheita ovat Snellmanin värikkäät kukkamaalaukset ja sisätilakuvaukset. Snellmanin töitä tulee myyntiin tasaiseen tahtiin, mutta onneksi ei kuitenkaan ylen määrin.

Yksityiskokoelmissa olevat Snellmanin kukkamaalaukset ovat kokemukseni mukaan omistajilleen rakkaita.   

Snellmanin työt ovat yleensä olleet signeerattuja. Hän teki paljon myös pastellitöitä, joiden hinnat ovat viime vuosina olleet hieman yllättäen samoissa lukemissa kuin tummempien öljymaalausten. 

Snellmanin töitä saattaa löytyä todella edullisesti nettihuutokaupoista. Suosittelen teoksen hankintaa, jos mieluisa löytyy, sillä Snellmanin töiden arvostus säilyy. Teoksia on ollut usein tarjolla pilkkahintaan, reippaasti alle todellisen hintatason.

Snellmanin nimiin tehtyihin väärennöksiin en ole törmännyt, mutta hän on ollut niin pitkään suosittu taiteilija, että signeeraus kannattaa aina tarkistaa. Hänen maalaustyyliinsä voi tutustua esimerkiksi netistä löytyvien kuvien avulla. Hänet on mainittu mm. Margareta Willner-Rönnholmin teoksessa Turun koulun naiset 1920-1950 (Turun Taidemuseo, 2004). 

Lähde:Pauliina Laitinen-Littorin ja taloustaito.fi

Turun tuomiokirkko on Suomen Turussa I kaupunginosassa Aurajoen rannalla sijaitseva, monessa vaiheessa rakennettukivikirkko, joka on suurimmaksi osaksi keskiajalta. Turun tuomiokirkkoa kutsutaan Suomen kansallispyhäköksi. Vaikka nimitys ei olekaan virallinen, Turun tuomiokirkko kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin ja on Suomen ainoa keskiaikainenbasilika. Pitkän rakennusajan vuoksi tuomiokirkko edustaa useaa eri tyylisuuntaa, muun muassa romaanistagoottilaista jauusgoottilaista tyyliä.

Turun tuomiokirkon alkuvaiheista on hyvin vähän tietoa. Todennäköisesti kirkko rakennettiin aivan 1200-luvun lopulla puusta. Sen vihkimisen ajankohdasta on epävarmuutta. Kirkko on saatettu vihkiä käyttöön vuosien 1292 ja 1296 välillä tai 17. kesäkuuta 1300 tai 1300-luvun alussa, mahdollisesti 1309. Tutkimuksessa on ollut aikaisemmin vallalla ajatus, että kirkko olisi rakennettu tiilestä jo 1200-luvun lopussa. Teoria on kuitenkin kyseenalaistettu. Knut Draken mukaan kirkon ydinosa on todennäköisesti rakennettu harmaakivestä 1300-luvun loppupuolella. Markus Hiekkanen pitää Draken perusteluita kivikirkon nuoremmasta iästä vankkoina ja on esittänyt varhaisimmille kiviosille vielä myöhäisempää ajoitusta 1400-luvun alkuun. Kirkko omistettiin Neitsyt Marialle ja Suomen ensimmäiselle piispalle Pyhälle Henrikille. (Lähde: Wikipedia)

Tuomiokirkko on rakennettu matalalle Unikankareen kukkulalle. Kirkon pituus on 89 metriä, leveys noin 38 metriä ja korkeus 44,5 metriä. Tornin korkeus on 85,53 metriä.

Tuomiokirkon tornissa on Suomen vanhin julkiselle paikalle sijoitettu kello. Siinä on ainoastaan tuntiosoitin. Vuodesta 1944 lähtien Yleisradio on joka arkipäivä lähettänyt radiossa Turun tuomiokirkon kellon klo 12:n lyönnit. Nykyisin ne lähetetään Yle Radio 1:n kanavalla.

Tuomiokirkossa on nykyisin kolmet urut: kuoriurut ovat vuodelta 1973 ja pääurut sekä Tarkk'ampujankappelin urut vuodelta 1980. Pääuruissa on 81 äänikertaa ja ne ovat Suomen toiseksi suurimmat Lapuan tuomiokirkon urkujen jälkeen. Kirkossa on hyvä katedraaliakustiikka.

Kirkon eteläisellä lehterillä on Tuomiokirkkomuseo, joka kertoo kirkon historiasta ja rakennusvaiheista. Museossa on esillä pyhimyspatsaita ja kirkon esineistöä katoliselta ajalta sekä tekstiilejä ja hopeaesineitä uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta.

Tuomiokirkossa oli keskiaikana kaikkiaan 42 pyhimysalttaria. Omat alttarit oli ainakin seuraavilla pyhimyksillä: Neitsyt MariaPyhä HenrikPyhä EerikPyhä KristoforosPyhä Maria MagdaleenaPyhä Katariina AleksandrialainenPyhä Katariina SienalainenPyhä BirgittaPyhä UrsulaPyhä MargaretaPyhä BarbaraPyhä HelenaPyhä AnnaPyhä Gertrud ja Pyhä Veronika.

Kappelit ja kuori

Näkymä alttarille päin.

Noin vuosien 14701484 välissä rakennetussa pääkuorissa[8] eli Kaikkien Pyhien kappelissa on Fredrik Westinin maalaama alttaritaulu (1829–33). Kuori on koristettu R. W. Ekmanin tekemillä freskomaalauksilla (1850-1854). Suurimmista maalauksista toisessa piispa Henrik kastaasuomalaisia Kupittaan lähteellä, ja toisessa Mikael Agricola antaa suomalaisen raamatunkäännöksen Kustaa Vaasalle. Näiden lisäksi on kuorissa pienempiä maalauksia, jotka kuvaavat tapahtumia Jeesuksen elämästä, kuten viimeistä ehtoollista, ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta.

Muita osia ovat:

  • Pyhän Ristin kuori
    • Pyhän Katariinan kappeli
    • Pyhän Bartolomeuksen kappeli
  • Pyhän Johanneksen kappeli eli Johannes Kastajan kappeli, valmistui viimeisenä runkohuoneen kylkeen rakennettuna kappeli noin 1440-luvulla.
  • Pyhän Ruumiin kappeli eli Tavastin kappeli
  • Pyhän Yrjänän kappeli. Piispa Hemmingin (k. 1366) pyhäinjäännöslipas 1500-luvulta sijaitsee nykyisin Pyhän Yrjänän kappelissa.
  • Kankaisten kappeli eli Kaarina Maununtyttären kuori.[10]
  • Pyhän Laurentiuksen kappeli
  • Tigerstedt-Wallenstjernan kappeli
  • Pormestarin kuori
  • Sielujen kappeli
  • Pyhän Ursulan kappeli
  • Kastekappeli. Kattoon maalattuna Marian kasteruusu.
  • Pyhäinmiesten kuori eli Kaikkien pyhien kappeli, joka on pääkuorin päässä ja kappeleista merkittävin, rakennuttajana Maunu Särkilahti.[9]

Tuomiokirkon haudat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarina Maununtyttären marmorisarkofagi. Piirros vuodelta 1889.

Turun tuomiokirkko oli satojen vuosien ajan Suomen merkittävin hautapaikka. Kirkon lattian alle vuosisatojen kuluessa haudattujen henkilöiden määrä laskettaneen tuhansissa. Kirkossa on 90 muurattua hautakammiota eli muurihautaa sekä laskematon määrä multahautoja. Turun tuomiokirkkoon hautaaminen lopetettiin 1784.

Tuomiokirkossa on useita hautakappeleita, joista merkittävimmät ovat:

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 83 vrk 16 h 47 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

25 € Sulkeutuu 83 vrk 16 h 47 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.