Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. Werner Söderhjelm: OPINTOVUOSIA VIERAISSA MAISSA. Suomentanut Helmi Krohn. 1928 Otava. 176-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Opintovuosia vieraissa maissa (1928; Läroår i främmande land 1928) -teoksessaan Werner Söderhjelm kuvaa niitä vuosia, jolloin hän täydensi opintojaan Euroopassa. Maaliskuussa 1883 hän, suoritettuaan aliupseeritutkintonsa, matkusti Saksaan, Müncheniin, jonka yliopistossa hän täydensi kirjallisuudenopintojaan. Julkaistuaan saksankielistä kirjallisuushistoriaa käsittelevän väitöskirjansa ja suoritettuaan tutkinnon korkeampaa arvosanaa varten hän siirtyi kesälukukaudeksi 1885 Wieniin opiskellakseen uudenlaista filologiaa. Wienistä Söderhjelm siirtyi Pariisiin, joka sittemmin useitten vuosien kuluessa oli hänen opintojensa ja työnsä tärkeimpänä keskuksena. Paitsi opiskelua ja ylioppilaselämää Söderhjelm kuvaa monipuolisesti havaintojaan ja kokemuksiaan Euroopassa, erityisesti koskien kulttuuria kuten kirjallisuutta, mutta myös teatteria ja maalaustaidetta.

Jarl Werner Söderhjelm (1859 Viipuri – 1931 Helsinki) oli suomenruotsalainen kielitieteilijä, kirjallisuushistorian tutkija ja diplomaatti. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1877, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1885. Söderhjelm oli Helsingin yliopistossa uudemman kirjallisuuden dosenttina 1886–1889, romaanisen filologian dosenttina 1889–1894 sekä ylimääräisenä professorina 1894–1898. Hän toimi germaanisen ja romaanisen filologian professorina 1898–1908, romaanisen filologian professorina 1908–1913 ja viimeksi kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professorina 1913–1919. Söderhjelm osallistui säätyvaltiopäiville papiston jäsenenä 1904–1905. Hän kuului 1900-luvun alussa nuorsuomalaisten vanhoilliseen siipeen ja oli nuorsuomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1906–1907. Suomen itsenäistyttyä hän toimi vuosina 1918–1919 Suomen virallisen tietotoimiston johtajana Kööpenhaminassa ja 1919–1928 Suomen Tukholman-lähettiläänä.

Werner Söderhjelm 1887 (valokuva netistä)

 

2. Marie Hamsun: KULTASATEEN ALLA. Suomentanut Inkeri Lattu. 1960 WSOY. 166-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, alku- ja joillain sisäsivuilla korkeakoulukirjaston leimat, ei merkintöjä, ei jälkiä lukemisesta (varastokappale).
 
Kultasateen alla (1960; Under gullregnen 1959) on Marie Hamsunin toinen muistelmateos. Edellisellä, Sateenkaari (Regnbuen 1953) -teoksella on tunnustettu asema pohjoismaisessa muistelmakirjallisuudessa. Sen muistojen kuvakudoksen täydentää Kultasateen alla -teos, johon kirjailija on koonnut välähdyksiä siltä kymmenvuotiskaudelta, josta hän edellisessä kirjassaan vaikenee. Saksalaisten miehitys 1940–45 ja sitä seuranneet vuodet olivat vaikeaa aikaa koko Norjan kansalle. Marie Hamsun oli osan tästä ajasta vankilassa. Knut Hamsunille, joka ei ollut poliitikko sanan varsinaisessa merkityksessä, miehityksen aikainen saksalaisystävällisyys aiheutti raskaita koettelemuksia. Juhlitun kirjailijan ympärillä vallitsi hiljaisuus tai paheksuva uteliaisuus, nöyryytykset järkyttivät henkisesti, suuri sakkorangaistus taloudellisesti. Marie Hamsunin kirja antaa näistä arkaluontoisista asioista oikeita tietoja ja auttaa ymmärtämään Hamsunin suhtautumistapaa hänen omalaatuisen temperamenttinsa valossa.
 
”Vieraat – usein ulkomailta, niin kaukomailtakin – joilla oli olevinaan laillista asiaa Nørholmiin, eivät niin vain päässeet puutarhan porttia pitemmälle. (…) Mutta eihän portille voinut ripustaa ilmoitustaulua: Anteeksi, täällä asuu mies, joka antaa anteeksi kaikille, koska ymmärtää kaikkia – mutta hänen hermonsa eivät salli hänen antaa heille kättä!
Nyt portit olivat auki vuorokaudet umpeensa, muuta ei voitu tehdä enää. Sillä Nørholm vaikutti magneetin tavoin ohikulkeviin saksalaisiin sotilaisiin. He tulivat enemmän tai vähemmän kuluneine Hamsun-kirjoineen ja halusivat välttämättä saada hänen nimikirjoituksensa niihin. Nuoret pojat vetivät Victorian esille sydämen lähellä olevasta taskusta, heillä oli pyyntö, se oli elintärkeä – Hän tuli harvoin alas lastenkamarista, minun oli aina mentävä ylös ja hankittava nimikirjoitus.” (s. 47–48)
 
Knut Hamsun (1859 – 1952) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hamsunin läpimurtoteos oli Nälkä (Sult 1890), omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä romaani nuoresta kirjailijasta, joka vajoaa hulluuden partaalle köyhyyden ja nälän seurauksena. Muusta tuotannosta tunnetuimpia ovat Mysteerioita (1892), Pan (1894), Viktoria (1898), Syystähden alla, Maankiertäjät, sekä Maan siunaus (Markens Grøde 1917), joista varsinkin viimeisen on sanottu vaikuttaneen lopulta ratkaisevasti Nobel-palkinnon saantiin 1920.

Marie Hamsun (o.s. Andersen; 1881 Elverum, Norja – 1969) toimi kotiopettajattarena, opettajana ja näyttelijänä ennen kuin hän 1909 avioitui itseään 23 vuotta vanhemman kirjailija Knut Hamsunin kanssa; avioliitto oli Hamsunin toinen.  Marie Hamsun julkaisi runokokoelmia ja useita lastenkirjoja sekä elämäkertateokset Regnbuen (1953; Sateenkaari) ja Under gullregnen (1959; Kultasateen alla).

 







 

Knut ja Marie Hamsun (valokuva netistä):

 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korko 0 %, kulut 0 €
Kuukauden kuluton maksuaika ostoksille.

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

8 €
tai
Sulkeutuu 18 vrk 22 h 16 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

8 € Sulkeutuu 18 vrk 22 h 16 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.