Kuvaus

Sakari Kirjavainen VIEREENKATSOJA

Kustantajana on WSOY (Johnny Kniga) v. 2009, 168 sivua.

Varsin hyväkuntoinen kirja.

"Orpo piru kohtaa kuolevan joutsenen. Yhdessä ne kiertävät Tukholman, Malmön ja Berliinin. Saapuvat lopulta Helsinkiin.Siellä entistä orvompi kertoja on sairaalassa vuodepotilaana syystä, jota hän ei suoranaisesti vaivaudu kertomaan. Kaikkea muuta hän toki kertoo ja kietoo lukijan muistojen verkkoon, jonka totuudet ainoastaan hän voi tietää.Tämä Mikael Arvid Skipparsson on lukenut mies, älykäs ja sekaisin kuin seinäkello. Tai sitten ei - kuka tietää...

Viereenkatsoja on elokuvistaan ja kuunnelmistaan tunnetun Sakari Kirjavaisen (s. 1960) esikoisromaani. Se on läpivalaisu Mikael Arvid Skipparssoniksi nimetystä miehestä, joka sairaalan sängystä käsin muistelee menneisyyttään. Kertoja sanoo “kannattavansa totuutta” mutta välttelee sitä viimeiseen asti.

Epäluotettavaa kertojaa on usein käytetty kuvattaessa häiriintynyttä tajuntaa ja moraalisesti arveluttavia tekoja. Kirjallisesti hienoimpiin esimerkkeihin kuuluu tietenkin Vladimir Nabokovin Lolitan (1955) tekojaan kaunopuheisesti selittelevä pedofiili Humbert Humbert. Viime vuosilta tulee mieleen ranskalaisen Jonathan Littellin Hyväntahtoiset (2006), jonka valikoivamuistinen kertoja on entinen natsiupseeri.

Kirjavaisen romaanissa totuuden välttelyn tavoite vaikuttaa olevan kahtalainen. Toisaalta kuvataan hulluuden rajoilla häilyvän poikkeusyksilön psyykeä, toisaalta alitajunnan purkauksille alisteista maailmaa, jonka kuvaaminen tuntuu suorastaan vaativan tällaista kerronnallista ratkaisua.

Skipparsson pettää lukijan luottamuksen heti kättelyssä. Hän on oman todistuksensa mukaan “terve mies”, joka kuitenkin makaa liikuntakyvyttömänä sairaalassa. “Osaan puhua, mutten liiku”, hän toteaa, ikään kuin ongelma olisi korjattavissa tahdon voimalla. Romaanin edetessä ilmenee, että Skipparssonin ongelmat ovat enemmän psyykkistä kuin ruumiillista laatua. Liikuntakyvyttömyydellä on myös vertauskuvallinen merkitys.

Viereenkatsojan pysähtynyt nykyhetki on kontrasti mielleyhtymien kautta esiin tunkevalle menneisyydelle. Nuoruudessaan Skipparsson on ollut juureton kuljeskelija. Lapsena orvoksi jäänyt poika on päätynyt sijaisperheen kautta koulukotiin, sieltä taas erilaisiin tiuhaan vaihtuviin hanttihommiin. Kaiketi hahmon sisäistä levottomuutta korostaakseen Kirjavainen on antanut päähenkilölleen hieman huvittavan nimen “kipparin poika”.

Käänteentekevä hetki Skipparssonin menneisyydessä on naisen kohtaaminen. Parantumattomasti sairas Kerstin esitetään päähenkilön vastakohtana. Kerstin väittää olevansa tyytyväinen tässä hetkessä, ja kuoleman läheisyys pakottaa hänet impulsiivisiin ratkaisuihin. Vastakohtaa tarinan pääparin välillä vahvistetaan maantieteellä. Skipparsonin suku on isän puolelta karjalaista, Kerstin taas on suomenruotsalainen, hänen äitinsä on Ahvenanmaalta."

Ostajalle postikulut tai nouto Helsingissä (Lauttasaari).

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 105 vrk 2 h 58 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

3,50 € Sulkeutuu 105 vrk 2 h 58 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.