Kuvaus

Serp: Vielä tapaamme Suomisen perheen (1.p.1958). Ok-kuntoinen kirjaston poisto.

 

 

 

Suomisen perhe

Suomisen perhe on vuosina 1938–1950 tehty radion kuunnelmasarja. Sarjan pohjalta tehtiin myös kuusi elokuvaa vuosina 1941–1945 ja 1959.

Sarjan käsikirjoittivat yhdessä Elsa Soini ja Seere Salminen nimimerkillä Tuttu Paristo. Suomisen perhe -kuunnelmia (tuolloin käytettiin myös vanhaa termiä kuulokuva) tehtiin noin 400. Suomiset olivat keskiluokkainen helsinkiläisperhe, johon kuuluivat virkamiesisä, kotiäiti ja kolme lasta sekä perheen kotiapulainen. Aloitteen sarjasta teki Yleisradion silloinen ohjelmapäällikkö Ilmari Heikinheimo, joka oli mieltynyt Ruotsin radiossa vuodesta 1936 esitettyyn sarjaan Familjen Björck. Sota-aikana perheeseen adoptoitiin Väestöliiton toivomuksesta kaksi sotaorpoa. Vuosien mittaan sarjassa esiintyi vierailijoina useita perheen ystäviä ja tuttavia. Suomisen perhe, joka lähetettiin yleensä perjantai-iltaisin, oli omana aikanaan radion kuunnelluin ohjelma Markus-sedän lastentunnin jälkeen. Kuunnelmasarjan arvoina olivat ihanteellisuus ja elämänmyönteisyys ja niinpä sen on nähty omalta osaltaan auttaneen suomalaisia kestämään vaikeat sotavuodet ja niiden jälkeisen pula-ajan. [1]

Elokuvaversioissa perheen isää Väinö Suomista näytteli Yrjö Tuominen, äitiä Aino Suomista Elsa Turakainen ja lapsia Lasse Pöysti (Olli), Maire Suvanto (Pipsa) ja Sirkka Sipilä (Elina). Elokuvissa näytteli kotiapulaista Hilda Männistöä Siiri Angerkoski. Väinön äidin Sofia Suomisen osaa näytteli Eine Laine. Suomisen perheen Elinaa ei ollut elokuvissa Suomisen Olli yllättää ja Taas tapaamme Suomisen perheen, eikä perheen isää, jonka näyttelijä Yrjö Tuominen kuoli vuonna 1946, elokuvassa Taas tapaamme Suomisen perheen. Toinen Suomisen perhe -sarjan käsikirjoittajista, Elsa Soini, kuoli vuonna 1952 ja Taas tapaamme Suomisen perheen -elokuvan käsikirjoitti Seere Salminen yksin. Kuunnelmissa näyttelijät olivat muutoin samat, mutta vuosina 1938–1941, ennen ensimmäistä elokuvaa, Pipsaa ja Ollia esittivät Irja ja Arvo Kuusla. Perheen isä Väinö Suominen henkilöityi Yrjö Tuomiseen niin vahvasti, että Tuomisen kuoltua kuunnelmiin ei otettu hänen tilalleen uutta näyttelijää, vaan isä poistui sarjasta. Tuomisen hautajaispäivänä 25. lokakuuta 1946 radiossa esitettiin Suomisen perhe -sarjasta jakso Kun isä on poissa. [2]

Yleisradion vuonna 1949 teettämän kuuntelijatutkimuksen mukaan Suomisen perhettä seurasi kaikista radiokuuntelijoista 52 prosenttia, talonpoikaisväestöstä 56 prosenttia, maaseudun työväestöstä 58 prosenttia ja tehdastyöväestöstä 53 prosenttia, mutta keskiluokasta vain 47 prosenttia ja johtavassa asemassa olevista 38 prosenttia – näin siitä huolimatta, että Suomisen perhe sijoittui keskiluokkaiseen kaupunkiympäristöön. Tutkimuksen tekijä pitikin sarjan kuuntelijoiden painopisteen sijoittumista selvästi maaseudulle varsin yllättävänä; helsinkiläisistä Suomisen perhettä kuunteli noin 40 prosenttia. [3]

Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki pyrki luomaan porvarillisena pitämälleen Suomisen perheelle kilpailijan omalla kuunnelmasarjallaan Työmiehen perhe, joka kuului radio-ohjelmistoon vuosina 1948–1951.

(Lähde: Wikipedia)

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

4 €
tai
Sulkeutuu 3 vrk 22 h 15 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

4 € Sulkeutuu 3 vrk 22 h 15 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.