Aili Palmén: MARJATTA ETSII SÄVELTÄÄN tai Terttu Pajunen-

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Terttu Pajunen-Kivikäs: MIELISTÄ TULI MISSI. 1966 Gummerus (toinen painos). 159-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Mielistä tuli missi (1948) on Terttu Pajunen-Kivikkään viides nuorisonromaani. Siinä kerrotaan hauskasti ja vauhdikkaasti siitä, miten eräs mullistava tapaus vaikuttaa Taiteilija Alex Kontion monipäisen perheen elämänmenoon. Mielikki-tyttärestä tulee kauneuskuningatar ja sen seurauksena vielä onnistunut elokuvanäyttelijä. Perheen piirissä on jo totuttu monenlaisiin tempauksiin, mutta tämä on sentään jotakin uutta. Terttu Pajunen-Kivikkään huumorintäyteisen kerronnan tuntee nuoriso omakseen. Selvänä osoituksena siitä ovat ne lukuisat uudet painokset, joita hänen kirjoistaan on vuosien mittaan jouduttu ottamaan.

Terttu Pajunen Kivikäs (1898 Helsinki – 1986) oli jyväskyläläinen kirjailija, ohjaaja, puhetaiteen opettaja ja lausuntataiteilija. Käytyään Suomen kansallisteatterin teatterikoulun hän näytteli, opetti lausuntaa ja ohjasi suurten yleisötapahtumien ohjelmanumeroita. Lisäksi hän johti Jyväskylän työväenteatteria ja perustamaansa lapsiteatteria sekä toimi 1942 Jyväskylään perustamassaan lausuntaharrastajien Sana-Sepot -yhdistyksessä. Hän toimitti lausujille valikoimia esim. Humoristista lausuntaohjelmistoa (1935), Iloitse kanssani (1945) ja Larin-Kyöstin lyriikasta koostuvan Lausujan runoja (1948). Terttu Pajunen-Kivikäs kirjoitti nuoriso-romaaneja ja näytelmiä sekä kokosi ja julkaisi valikoimia ja lukemistoja. Hän oli myös antologiakirjailija ja laulujen sanoittaja. Hänen nuorisonromaaneissaan opettavaisuus on taitavasti nivottu fantasiaan ja vauhdikkaaseen juoneen; henkilöhahmot ovat reippaita ja osaavat ottaa asiat omiin käsiinsä kaikkien parhaaksi. Kirjat poikkeavat edukseen monista aikalaisistaan. Tyttöromaanit olivat 1920–1940-luvulla yleisesti kliseistä, esimerkiksi nuorelle ruusunpunaiselle rakkaudelle tai kartanoromantiikalle perustuvaa viihdettä. Pajunen-Kivikäs toi nuorisokirjat lähemmäksi arkea ja monipuolisti niiden aiheita. Hänen kirjoissaan työläiskodin lapsellakin on oikeus koulunkäyntiin, ja nainen voi valita miehisenä pidetyn ammatin. Tunnetuimpia tyttökirjoista ovat Perheen yhdestoista lapsi (1944), Tätien Anna-Mari (1946) ja Mielistä tuli missi (1948). Seikkailukertomus Jäniksenä avaruuslaivassa (1959) on nuorten scifiä. Kirjailijan satunäytelmiä ja aikuisten pienoisnäytelmiä esitettiin varsinkin 1940- ja 1950-luvulla. Terttu Pajunen-Kivikäs julkaisi teoksen Ruusuhaltijattaren ryöstö (satu ja näytelmä; 1936), näytelmät Iita kyllä hoitaa asian... (1-näytöksinen pila; 1937), Juoksutöppöset (satunäytelmä; 1938), Kristiina yrittää eteenpäin (huvinäytelmä; 1938) ja Hongiston isännän sana pitää (1953), kuunnelman Kaksi kevättä (1941), nuorisonromaanit Meidän perhe jyllää (1944), Perheen yhdestoista lapsi (1944), Ulla (1945), Tätien Anna-Mari (1946), Mielistä tuli missi (1948), Tellervo Tarmokas (1951), Omenapuiden kukkiessa (1956) ja Tyttökolmikko (1967), seikkailukertomuksen Jäniksenä avaruuslaivassa (1959) sekä toimitti kokoelmat Humoristista lausuntaohjelmistoa (1935), Iloitse kanssani: Valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945), Iltojemme iloksi, osat 1-10 (1947), Larin-Kyösti: Lausujan runoja (1948; runoilijan pyynnöstä hänen tuotannostaan valinnut Terttu Pajunen-Kivikäs) ja Iloiten illat kuluvi: Runoa ja proosaa luettavaksi ja lausuttavaksi (1952).

2. Aili Palmén: MARJATTA ETSII SÄVELTÄÄN. TYTTÖROMAANI. 1957 Otava, Isojen tyttöjen kirjasto (teoksen kolmas painos, 21:s tuhat). 226-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ei merkintöjä, ei kansipaperia.

Marjatta etsii säveltään (1944) on 1940-luvulle tyypillinen ihmissuhderomaani, romantiikkaa sodan varjossa. Kepeään tyyliin kirjoitettu, mutta aiheeltaan vakava ja syviäkin tunteita kosketteleva kertomus alkaa nuorten kihlautumisesta ja avioliitosta, kuvaa lapsen kuolemaa seuraavaa itsesyytösten ja kriisin aikaa ja päättyy puolisoiden uuteen lähentymiseen sekä miehen lähtöön rintamalle suorittamaan isänmaallista velvollisuutta. Marjatta etsii säveltään ilmestyi 1944 tekijänä Aili Suolahti; toinen painos ilmestyi samana vuonna. Kolmas painos ilmestyi Otavan Isojen tyttöjen kirjasto -sarjassa vuonna 1957 tekijänä Aili Palmén.

Aili Palmén (1917 Jyväskylä – 2012 Helsinki) oli kustannustoimittaja, kirjailija ja kääntäjä. Hän oli naimisissa 1940–1947 Eino E. Suolahden kanssa, liitto päättyi avioeroon. Aili Palmén valmistui filosofian kandidaatiksi 1941. Hän työskenteli kustannustoimittajana Otavan palveluksessa. Palmén suomensi muun muassa useita Georges Simenonin teoksia. Esikoisromaani Marjatta etsii säveltään ilmestyi 1944 nimellä Aili Suolahti kuten seuraava romaanikin Syksyä kohti (1946). Maija Suovan teoksen Rakastavaiset taiteen valossa (1947) tekstit on kirjoittanut Aili Palmén-Suolahti. Aili Palmén -nimellä ilmestyivät Ystäväni, miehet, naiset: muistelmia (1978), Kirjeitä, kohtaloita: elämänkuvia viime vuosisadalta ja nykyiseltä (1980) ja  Se toivon tähti sammumaton: ihmisiä, kirjoja, ilmiöitä (1983). Aili Palmén ja Kirsti Korpi ovat toimittaneet teokset Kuninkaallisia ja romantiikkaa kuvin ja sanoin (1961), Kiitos, rakas äiti: kuvia äidin maailmasta (1963), Kuninkaallista nuorisoa Euroopasta Kaukoitään (1963), Jacqueline Kennedy (1964) ja Kuninkaallista perheonnea: Ruhtinashovien tapahtumia 1963-1967 (1967). Aili Palmén on toimittanut teokset Kennedyt: Kuvia erään perheen kohtaloista (1968), Sitä koiraa en unohda koskaan (1969), Kuninkaallisten elämää: Ruhtinashovien tapahtumia 1967-1970 (1970), Sylvi Kekkosen muisto (1975), Kuin palava pensas: Ella Erosen runomaailma (1980) ja Lapsuudenkotini oli pappila (1980).