Alarik Lehtonen: Kaikki luodit eivät vihellä (6p. nide 1979)

Pehmeäkantinen pokkari
318 sivua

Alarik Lehtonen: Kaikki luodit eivät vihellä
Kuudes painos.
Gummerus sota salama 1979 (ensimmäinen painos ilmestyi 1962)

Kaikki luodit eivät vihellä on poikkeuksellisen elävä ja iskevä kuvaus jalkaväkimiehen sodasta. Kirjan tapahtumat liikkuvat jatkosodan rintamilla, sotasairaalassa, lomalla. Teos on kirjoitettu minämuotoon, kertojana sodan mittaan alikersantiksi kohoava Jalmar Hokkanen. Kuvauskohteina ovat lähinnä yhden ryhmän miehet, jotka jäävät voimakkaasti lukijan mieleen, erityisesti kaksimetrinen pikakivääriampuja Väli-Aho ja hänen parinsa ja ikuinen kiistakumppaninsa Teikeri. Väli-Aho on yksivakaa, hidasliikkeinen hongankolistaja, Teikeri taas sanavalmis entinen sirkusakrobaatti ja maailmankiertäjä, jonka saavutukset ovat yhtä uskomattomia, olipa sitten kysymys täintaposta tai leuanvedosta. Ryhmän miesten ohella kirjailija piirtää herkullisen kuvan kahdesta komppanianpäälliköstä, kiiltäväsaappaisesta ’Hakkapeliitasta’, joka on pakahtua väärään aselajiylpeyteensä, ja ’Kiulusta’, joka heti alkuun ilmoittaa pitävänsä purnareista. Kokonaisuutena Alarik Lehtosen teos on rennon vauhdikas ja jännittävä romaani, jonka jalkaväkimiehet, mosatrampparit, edustavat suomalaista sotilasta elävimmillään, rämäpäisenä taistelijana ja huumorikylläisenä vitsiniekkana.