ALEKSIS KIVEN Mestariteokset 1 ja 2, kuvitus Erkki Tanttu
Kuvaus
ALEKSIS KIVEN Mestariteokset 1 ja 2 vuodelta 1966, kuvitus Erkki Tanttu.
Kirjaston poistokirjat joissa kansissa hieman kellastumaa ja likaisuutta ja Mestariteos 1:ssä nidos hieman auennut.
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872, Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Hän on Suomen kansalliskirjailija. Kiveä on sanottu suomenkielisen kirjallisuuden isäksi. Hänet tunnetaan parhaiten teoksistaan Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit.
Hän kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämänsä Stenvallina; Kivi oli lähinnä taiteilijanimi tai nimimerkki.
Kivi on ensimmäinen omintakeinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja. Romantiikka ja realismi sulautuvat hyvin yhteen hänen tyylissään. Runoudessaan hän on lähinnä romantikko, proosassa enemmän realisti. Hän on ollut innoittajana ja esikuvana monelle kirjoittajapolvelle.
Kiven kirjailijauran voimanlähteenä ovat hämmästyttävä mielikuvitus, ihmistuntemus ja kirjallinen lahjakkuus, toisaalta teoksissa yhä uudelleen ilmenevä rakkaus ja myötätunto lähimmäisiä kohtaan – verrattoman huumorin, komiikan ja traagisuudentajun ohella. Kirjallisuushistoriallisessa ajassa ”Kiven aika” oli 1860–1870. Silloin elettiin myös jälkiromantiikan aikaa. Kuitenkin Kivi loi kokonaisen aikakauden, jossa romantiikka oli enää vain yhtenä säikeenä. Jälkiromantiikka vaikutti Kiven työn taustalla, joten suomalaisen kirjallisuuden pääpaino on Kivessä. Aleksis Kiven aikakauteen kuului myös suomalaisen teatterin synty.
Parhaat Kiven näytelmät ovat kuuluneet suomalaisen teatterin vakinaiseen ohjelmistoon. Elokuvasovituksiakin on tehty: Nummisuutareista, Seitsemästä veljeksestä, Kihlauksesta ja Kiven elämästä. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, muun muassa Seitsemän veljestä yli 20 kielelle ja Kullervo-näytelmä on käännetty kiinaksi.[1]
Useita Aleksis Kiven runoja ja näytelmiin tai romaaniin Seitsemän veljestä sisältyviä laulutekstejä on myös sävelletty lauluiksi eri aikoina. Näitä ovat mm. "Onnelliset" (Jo valkenee kaukanen ranta...), "Keinu", "Metsämiehen laulu" (Terve metsä, terve vuori...), "Oravan laulu" (Makeasti oravainen...), "Sydämeni laulu", "Seitsemän miehen voima" (Kiljukoon nyt kaikkein kaula...), "Mitä minä huolin" ja useat muut.
Näytelmät
- Kullervo (1864)
- Lea (julkaistiin 1869)
- Nummisuutarit (1864)
- Karkurit (1865)
- Kihlaus (1866)
- Olviretki Schleusingenissa (1866)
- Yö ja päivä (1866)
- Leo ja Liina (1867)
- Canzio (1868)
- Margareta (julkaistiin 1871)
- Selman juonet
Romaani
Runokokoelma
- Kanervala (1866)
Kertomuksia
- Erika (1859)
- Koto ja kahleet (1850-luvulta)
- Aleksis Kiven tarinoita. Kuvittanut Matti Visanti. Kustannusyhtiö Nide Oy, Hämeenlinna (ei julkaisuvuotta).
Kirjeitä
- Aleksis Kiven kirjeitä digitoituna vuosilta 1855-1868 (Agricola-Suomen historiaverkko, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)
Erkki Lauri Tanttu, vuoteen 1913 Lydén, (3. lokakuuta 1907 Viipuri – 5. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat sananparsikuvitukset sekä sarjakuva Rymy-Eetu.
Myyjä
Osta heti
Lisätiedot
Maksaminen ja toimitus
Hintaehdotukset
Kysymykset
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.