Anna Kortelainen: Levoton nainen (sid. 1p. Tammi 2003)

Kovakantinen kansipaperilla (sisäkannessa nimi)
416 sivua

Anna Kortelainen: Levoton nainen - hysterian kulttuurihistoraa
1.painos. Tammi 2003

Siinä missä Anna Kortelaisen teos Virginie! paljasti Albert Edelfeltin avioliittoa edeltäneen traagisen rakkaustarinan, Levoton nainen kertoo hänen avioliittonsa kulisseihin kätketyn murhenäytelmän. Edelfeltin vaimo Ellan sairastui hysteriaan 1893. Ellanin sairauden ymmärtäminen avaa tien 1800-luvun lopun puhutuimman naistentaudin, hysterian, ja sen hoidon historiaan.

Edelfeltien lääkäri Ernst Homén oli Sigmund Freudin ohella "modernin hysterian isän", professori Jean-Martin Charcot'n, oppilas. Charcot järjesti Pariisissa hysteerikkojen hypnoosinäytöksiä, joita Albert Edelfelt pääsi todistamaan. Ne tekivät Edelfeltiin vaikutuksen, joka näkyy hänen taiteessaan.

Levoton nainen on keromus naisen levottomasta mielestä, hurmoksesta, taiteen hysteerikoista ja näyttelemisestä mutta myös psykovallasta ja naisen alistamisesta lääketieteen nimissä. Anna Kortelainen kuljettaa jälleen lukijansa 1800-luvun Pariisiin: varhaisten sielutieteilijöiden kammioihin ja naisten mielisairaalaosastoille sekä hysteriaepidemiaan, joka muotivillityksen tavoin tarttui Suomalaisiinkin. Edelfeltin mukana näemme Ida Aalbergin ja Larin Parasken aikansa silmin, hysteerikkoina. Hysteriasta tuli naisen määre - ja perintötaakka tuleville naispolville. Sen mukaan jokaisesta naisesta kypsyy hysteerikko jossain elämänsä vaiheessa.