Antti Tuuri: Rukajärven tiellä (Loisto)

Pehmeäkantinen pokkari
383 sivua

Antti Tuuri: Rukajärven tiellä
Neljäs painos. Loisto 2003 (ensimmäinen painos ilmestynyt 1990)

Antti Tuurin kirja on kunnianosoitus Rukajärven taistelijoille rintamamiehistä korkeimpaan johtoon. Rukajärventiellä perustuu suureen haastattelumateriaaliin, joka on koottu Raappanan divisioonan, 14. Divisioonan, miesten ja naisten kertomuksista jatkosodan ajalta. Rukajärven suunta oli erikoinen rintamanosa, josa suurten erämaiden joukoille asettamat vaatimukset tekivät taisteluista poikkeuksellisen vaikeita. Niistä selvittiin vain suomalaisten miesten taidolla tulla toimeen metsissä ja erämaissa. Rukajärven tiellä on kuvaus erämaataisteluista, autenttinen, hyytävän realistinen kertomus sodasta ja hengissä pysymisestä.

Rukajärven tiellä perustuu yli 500 veteraanin, miehen ja naisen, haastatteluihin Raappanan divisioonan, 14. Divisioonan, taisteluista jatkosodan ajalta. Raappanan miesten tehtävä ei ollut helppo, soiset maastot, järvet, suuret joet, metsäsaarekkeille ja vaaroille linnoittautunut vihollinen ja suurten etäisyyksien aihettamat vaikeudet tekivät Rukajärven suunnasta ainutlaatuisen rintamanosan jatkosodassa. Raappanan divisioona eteni kuitenkin lähes kaksisataa kilometriä itään. Erämaataisteluissa ratkaisevaksi tekijäksi tuli Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan miesten tottumus liikkua metsissä, kulkea koukkauksissa korpien kautta kauaksi vihollisen selustaan, huoltaa joukot tiettömien taivalten taakse kymmenien kilometrien korpivaelluksilla. Heti rajan ylityksen jälkeen kävi selväksi, ettei vihollisella ollut aikomustakaan tehdä suomalaisten etenemistä helpoksi. Suurtenkin voittojen hinta oli kova: Omelian ja muidenkin mottien purkaminen tuotti sotasaalista ja vankeja, mutta myös paljon omia kaatuneita. Hyökkäys pysäytettiin Päämajan käskystä kun Rukajärvi viimein syyskuussa 1941 oli vallattu. Siihen tämä kirja päättyy.