Arthur Bloch: MURPHYN LAKI 1 : KAIKKI MIKÄ VOI MENNÄ PIELEEN

Arthur Bloch: MURPHYN LAKI I : KAIKKI MIKÄ VOI MENNÄ PIELEEN MYÖS MENEE PIELEEN! Piirrokset: Eleanore Fahey. 1993 Gummerus (ensimmäinen painos). 93-sivuinen nidottu kirja, pokkari, lukematon, täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Murphyn laki 1 : Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee pieleen! (1993) on ensimmäinen suomeksi julkaistu Murphyn laki -teos.

~ Mikään ei ole niin helppoa kuin miltä näyttää. ~ Kaikkeen menee enemmän aikaa kuin luulisi. ~ Jokainen ratkaisu poikii uusia ongelmia. ~ Aina, kun ihminen rupeaa tekemään jotain, hänen on ensin tehtävä jotain muuta. ~ Tuttua, eikö olekin! ~ Hymyile, sillä huomenna kaikki on vielä huonommin. ~ "Vain nauru auttaa", lohduttaa maailman tunnetuin murphologi Arthur Bloch. 

Murphyn laki 1 : Kaikki syyt sille miksi asiat menevät pieleen (1993), Murphyn laki 2 : Lisää syitä sille miksi asiat menevät pieleen (1994) ja Murphyn laki kolmonen: kaikki, mikä voi mennä pieleen, menee pieleen kolmena kappaleena! (1995) -kirjojen lisäksi suomeksi on ilmestynyt Murphyn kootut lait: Kaikki mikä voi mennä pieleen myös menee pieleen! (2004) sekä kokoelmia esim. Murphyn laki ja muita syitä miksi asiat menevät pieleen! (1986).

Murphyn laki on Yhdysvaltain armeijan kapteeni Edward A. Murphyn mukaan nimetty periaate, jonka mukaan ”jos jonkin asian voi tehdä monella tavalla ja näistä tavoista yksi johtaa onnettomuuteen, ennen pitkää joku tekee asian sillä tavalla”. Lyhyemmässä ja ehkä tunnetummassa muodossa periaate kuuluu ”jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen”. Murphy työskenteli sotilasinsinöörinä koelentoprojektien parissa ja huomasi tapahtuneista onnettomuuksista, että onnettomuudet estää parhaiten varmistamalla, ettei mikään voi mennä vikaan. Murphyn lakia siteerataan usein virheellisesti ja siitä on tullut pessimistinen hokema, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä Murphyn alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Murphyn tarkoitus oli kiinnittää huomiota huolelliseen työhön, kun tehdään tieteellistä tutkimusta, jossa on aina olemassa onnettomuuksien riski. Laki sai alkunsa vuonna 1949 Edwardsin lentotukikohdassa Kaliforniassa, missä USA:n ilmavoimat suoritti törmäyskokeita. Kapteeni Murphy oli suunnitteluinsinöörinä Wright Fieldin lentokonelaboratoriossa, kun erääseen mittariin tuli johdotusvirheen vuoksi häiriö. Tästä turhautuneena Murphy tokaisi: ”Jos sen suinkin voi tehdä väärin niin hän tekee”, tarkoittaen vastuullista teknikkoa. Pari viikkoa myöhemmin lehdistötilaisuudessa projektin päällikkö eversti J.P. Stapp ilmoitti kokeiden edistyneen, koska Murphyn lakiin uskottiin ja sen toteutumista pyrittiin välttämään. Lähikuukausina laki mainittiin useissa mainoksissa ja levisi nopeasti yleisön tietoisuuteen.