Arvo Kippola SARVET JA SIIVET tai Heimo Lampi ELÄMÄN LIIKENN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Arvo Kippola: SARVET JA SIIVET. 1966 Gummerus. 204-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Sarvet ja siivet (1966) -teoksessaan tunnettu kriitikko ja ajattelija Arvo Kippola johdattelee lukijansa maailmankuulujen filosofien, teologien ja kirjailijoiden avulla uskonnottoman maailman oivaltamiseen. Hän kertoo itse käyneensä kristinuskon läpi alusta loppuun, kokeneensa aikoinaan ensimmäisen herätyksen ja myöhemmin toisen – vapauttavan. Pienoisesseissään Kippola hahmottelee organisoitujen uskontojen puristuksesta vapautunutta myönteistä elämännäkemystä, jollaisen esiinmurtautumista hän pitää tulevan maailmankaikkeuden merkittävimpänä seikkana.

Arvo Kippola (1924 Ylivieska – 1975 Helsinki) oli Itä-Häme-lehden kirjallisuus-toimittaja. Hän julkaisi teokset Vapautta yli rajaviivan: Herätyskirjanen nykyajan ihmisille (1951), Lätäkkö ja valtameri (1952), Heinolan säästöpankki 1883-1958 (1958) ja Sarvet ja siivet (1966).

2. Heimo Lampi: ELÄMÄN LIIKENNESÄÄNNÖT. Kuvitus ja kansi: Kirsi Kujansuu. 1991 WSOY (toinen painos). 58-sivuinen sidottu kirja (18,5 x 11,5 cm), kannet ylipainettu, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Elämän liikennesäännöt (1985) -kirjan kirjoittajalla Heimo Lammella oli takanaan 38 vuoden tuomarinura, jonka viimeiset vuodet hän toimi Kouvolan hovioikeuden presidenttinä. Uransa aikana lampi ehti nähdä monenlaisia ihmiskohtaloita eikä voinut olla pohtimatta sitä, mikä oli mennyt vikaan näiden ihmisten elämässä. Juuri näiden kokemusten kirvoittamana syntyi Elämän liikennesäännöt, nuorelle lukijalle kirjoitettu kirjanen elämän salakarikoista ja mahdollisuuksista välttää ne. Tämän kirjasen pyrkimyksenä on opettaa nuorta ottamaan vastuu omasta elämästään ja teoistaan. Lampi kertoo lukijalle miten yhteiskunta toimii ja miten laki ohjaa ihmistä. Elämän liikennesääntöjä on käytetty oheismateriaalina useissa kouluissa ja oppilaitoksissa, ja se on ihanteellinen lahja juuri rippikoulunsa käyneelle nuorelle.

Heimo Lampi (1920 Hollola – 1998 Helsinki) oli Kouvolan hovioikeuden presidentti, korkeimman oikeuden jäsen ja sodan aikana menestynyt taistelulentäjä. Lampi valmistui ylioppilaaksi Kuopion lyseosta jatkosodan päätyttyä 1945, Ilmasota-koulusta hän oli valmistunut jo 1940. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1948. Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 Lampi saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa Brewster-hävittäjäkoneilla varustetussa Lentolaivue 24:n toisessa lentueessa. Lampi palveli koko sodan ajan samassa laivueessa, ja sodan päättyessä hänellä oli tilillään 14 ilmavoittoa. Lakimieheksi valmistuttuaan Lampi eteni hovioikeuden esittelijästä ja asianajotoimiston avustajan tehtävistä tuomariksi, ensin hovioikeudenneuvokseksi Itä-Suomen hovioikeuteen ja edelleen korkeimman oikeuden jäseneksi 1968. Hänet nimitettiin vasta perustetun Kouvolan hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi 1978. Teoksia: – ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi (1960), Walther 7,65 (1962), Viimeiset syöksykierteet (Yrjö Turkan kanssa 1967), Kuolema kulkee Meteoralla (1981), Hylätty miljoona (1982), Elämän liikennesäännöt (1985), Elämän sykettä: Pakinoita (1986), Sortavalan päiviä (1987), Hyvästi Sortavala (1988), Tuomarin vala (1989), Tutun tuomarin valitut (1991), Brewster-lentäjä (Marja Lammen kanssa 2006).