Barbara Chase-Riboud: Orjatar 2p. -92

AC0413

KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI.

Kuvanmukainen, OK iskussa oleva opus Rakkaustarinan diggareille.


Barbara Chase-Riboud: Orjatar

Thomas Jefferssonin ja Sally Hemingsin tarina - Romaani Thomas Jefferssonin kielletystä rakkaudesta.

Hän rakasti miestään enemmän kuin vapauttaan
Hän oli kuvankaunis vaalea neekeriorjatar. Hänen miehensä oli Yhdysvaltojen presidentti. Heidän kiihkeä ja intensiivinen rakkaussuhteensa kesti lähes neljäkymmentä vuotta.
Se alkoi Pariisissa joitakin vuosia ennen Ranskan vallankumousta. Viisitoistavuotias orjatar Sally Hemings seurasi kamarineitinä Thomas Jeffersonin tytärtä Ranskaan. Jefferson – mies Amerikan itsenäisyyden julistuksen takana – oli nimitetty uuden valtion suurlähettilääksi Pariisiin.
Sallysta tuli pian isäntänsä rakastajatar. Suhde sinetöi hänen kohtalonsa. Hän olisi voinut vedota Ranskan lakiin ja jäädä vapaana naisena maahan, mutta hän seurasi sydämensä ääntä ja palasi Virginiaan. Hänestä tuli rakastettu, kadehdittu ja paheksuttu orjavaimo, joka synnytti maan presidentille komean liudan orjalapsia.


Kielletty rakkaus ravisteli Amerikkaa perustuksia myöten ja oli vähän myöhemmin vähällä maksaa Jeffersonille hänen presidentin virkansa.
Sally Hemingsille se maksoi hänen vapautensa.


Suomentanut: Eeva Siikarla

WSOY:n graafiset laitokset
Juva 1985

Kirja painaa 630 gramaa ja on  3,3cm paksu


VOITTOHUUTO ja PK. 5.95e TILILLE ja PAKETTI POSTIIN.

Thomas Jefferson (13. huhtikuuta 1743 Charlottesville, Virginia – 4. heinäkuuta 1826 Charlottesville, Virginia) oli Yhdysvaltain kolmas presidentti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Hän toimi ennen presidenttikauttaan muun muassa Yhdysvaltain ja Ranskan suhteita hoitaneena ministerinä, Yhdysvaltain ensimmäisenä ulkoministerinä ja toisena varapresidenttinä.

Thomas Jefferson on edelleen yksi Yhdysvaltain historian merkkihenkilöistä. Hänet on ikuistettu Yhdysvaltain kahden dollarin seteliin, viiden sentin kolikkoon ja Mount Rushmore -vuoreen. Lisäksi Jeffersonin kunniaksi on rakennettu Jefferson Memorial -niminen monumentti National Malliin, Washington D.C.:hen


Elämä

Nuoruus

Thomas Jefferson syntyi 13. huhtikuuta 1743 Shadwell-nimisellä plantaasilla Virginiassa lähellä Charlottesvillen kaupunkia. Jeffersonin isä Peter Jefferson (1707/08–1757) oli maanviljelijä ja maanmittari. Hänen äitinsä Jane Randolph Jefferson (1720–1776) oli hienosta virginialaisperheestä. Thomas oli parin kolmas yhteinen lapsi ja ensimmäinen poika. Hänellä oli lopulta yhteensä kuusi siskoa ja yksi veli. Vuonna 1762 Jefferson valmistui College of William and Mary -nimisestä collegesta. Jefferson opiskeli ahkerasti ja harrasti samalla viulun soittoa. Collegen jälkeen hän alkoi opiskella lakia ja aloitti lakimiehenä vuonna 1767. Jefferson oli Virginia's House of Burgessesin jäsen vuosina 1769–1775 ja sai tunnusta kirjoitettuaan Ison-Britannian hallintopolitiikkaa kritisoivan pamfletin A Summary View of the Rights of British America (suom. Yhteenveto Brittiläisen Amerikan oikeuksista).

Jeffersonin isä kuoli tämän ollessa nuori, ja Thomas peri isänsä maatilan. Vuonna 1768 hän alkoi raivata läheistä vuorenrinnettä perustaakseen sinne uuden tiilitehtaan nimeltään Monticello (italiaa, suom. pieni vuori). Samalla arkkitehtuurista kiinnostunut Jefferson sisusti perimänsä talon uudestaan ja teki hyvin yksityiskohtaisen puutarhan. Hän laajensi ja kunnosti maatilaansa sekä tiilitehdastaan koko elämänsä ajan. Samalla hän piti kirjaa kaikista tilan tapahtumista aina sääoloista orjiensa oloihin.

1. tammikuuta 1772 Jefferson meni naimisiin nuoren lesken Martha Wayles Skeltonin (1748–1782) kanssa. He saivat yhteensä kuusi lasta, joista kuitenkin vain kaksi (Martha ja Mary) selvisivät aikuisikään asti. Martha Skelton kuoli vuonna 1782, vasta 33-vuotiaana, synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin. Jefferson oli kuolemasta hyvin järkyttynyt eikä mennyt koskaan uudelleen naimisiin. Tästä huolimatta epäillään, että hän sai myöhemmin lapsia orjansa Sally Hemmingsin (1773–1835) kanssa.

Vapaussota ja aika ennen presidentin virkaa

Vuonna 1775 Jefferson kutsuttiin toiseen siirtokuntien kongressiin. Vaikka Jefferson ei ollut hyvä puhuja, hänet tunnettiin hyvänä kirjoittajana, ja hän saikin tehtäväkseen luonnostella Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen. Syksyllä 1776 Jefferson erosi virastaan kongressissa ja hänet valittiin uudelleen Virginian hallintoelimeen Virginia House of Delegatesiin (entinen Virginia House of Burgessess). Jefferson suunnitteli 1770-luvun lopulla uutta uskonnonvapautta Virginiassa takaavaa lakipykälää, joka yllättäin hyväksyttiinkin vuonna 1786. Tämä oli yksi Jeffersonin uran siihen mennessä suurimmista saavutuksista.

Vuosina 1779-1781 Jefferson toimi Virginian kuvernöörinä ja 1783-1784 hän pääsi toisen kerran kongressiin, joka käytti tuolloin nimeä konfederaation kongressi. Vuonna 1785 hänet valittiin Benjamin Franklinin seuraajaksi Yhdysvaltain Ranskan-ministerin virkaan. Koska hän hoiti virkaansa Euroopassa, hän ei päässyt itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuuteen Philadelphiaan kesällä 1787. Tästä huolimatta Jefferson osallistui ahkerasti Yhdysvaltain politiikkaan ja kannatti muun muassa perustuslakiin tehtyjä Bill of Rights -lisäyksiä ja presidentinkausien rajaamista.

Jeffersonin palattua Yhdysvaltoihin syksyllä 1789 maan silloinen presidentti George Washington nimitti hänet maan ensimmäiseksi ulkoministeriksi. Virassaan Jefferson ajautui kuitenkin törmäyskurssille silloisen valtiovarainministerin Alexander Hamiltonin kanssa. Siinä missä Jefferson olisi halunnut antaa osavaltioille ja paikallishallinnoille paljon valtaa, Hamilton tahtoi tehdä maasta yhtenäisen vahvan, koko maan asioista päättävän hallituksen avulla. Kun Hamilton vuonna 1789 perusti federalistisen puolueen, Jefferson päätti vastata asiaan luomalla pari vuotta myöhemmin oman demokraattis-republikaanisen puolueensa. Vuoden 1796 presidentinvaaleissa Jefferson hävisi federalistien John Adamsille kolmella äänellä ja pääsi näin lähinnä seremonialliseen varapresidentin virkaan.

Jefferson asettui vuoden 1800 presidentinvaaleissa jälleen Adamsia vastaan. Vaalit ajautuivat kahden pääpuolueen, Jeffersonin demokraatti-republikaanien ja Adamsin federalistien taisteluksi. Jefferson voitti vaalit ja nousi näin Yhdysvaltain kolmanneksi presidentiksi.

Presidenttinä

Jefferson virkaanastujaiset pidettiin 4. maaliskuuta 1801 Washington D.C.:ssä.

Yksi Jeffersonin ensimmäisen presidenttikauden suurimmista saavutuksista oli Louisianan territorion ostaminen Ranskalta 15 miljoonalla dollarilla. Louisianan osto lähestulkoon kaksinkertaisti Yhdysvaltain pinta-alan. Lisäksi Jefferson järjesti Lewisin ja Clarkin tutkimusretken, jonka ansiosta Pohjois-Amerikan länsiosista saatiin piirrettyä karttoja ja kerättyä tietoja. Vuoden 1804 vaaleissa Jefferson uusi virkansa voittamalla federalistien ehdokkaan Charles Pinckneyn yli 70% kannatuksella. Toisella kaudellaan Jefferson yritti pitää Yhdysvallat erillään Euroopassa käydyistä Napoleonin sodista. Kun Ranska ja Iso-Britannia kuitenkin alkoivat häiritä yhdysvaltalaisia kauppalaivoja, Jefferson päätti asettaa maat kauppasaartoon vuonna 1807. Päätös aiheutti suurta epäsuosiota yhdysvaltalaisten keskuudessa ja vaurioitti vakavasti maan taloutta. Laki saatiin kumottua vasta seuraavan presidentin James Madisonin toimesta vuonna 1808.

Toisen kautensa jälkeen Jefferson päätti olla pyrkimättä enää kolmannelle kaudelle. Jeffersonin seuraaja demokraattis-republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaana oli James Madison, joka voitti federalistisen puolueen Charles Pinckneyn 64,7% äänisaalilla.

Viimeiset vuodet ja kuolema

Thomas Jeffersonin hautakivi.

Toisen kautensa jälkeen Jefferson vetäytyi Monticelloon, jossa hän jatkoi arkkitehtuurin, musiikin ja puutarhanhoidon parissa. Jefferson myös auttoi Virginian yliopiston perustamisessa. Vuonna 1815 hän myi 6 700 teosta kattavan yksityiskirjastonsa Yhdysvaltain kongressin kirjastolle, joka oli menettänyt kaikki kirjansa brittien poltettua kirjojen silloisen sijoituspaikan United States Capitolin vapaussodan aikaan.

Jefferson kuoli Monticellossa 4. heinäkuuta 1826, tasan 50 vuotta itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Myöhemmin samana päivänä myös hänen kilpailijansa John Adams kuoli. Jeffersonin omaisuudesta suurin osa myytiin hänen kuolemansa jälkeen.

Jefferson on edelleen yksi Yhdysvaltain historian merkittävimmistä henkilöistä. Jeffersonin kasvot on ikuistettu kahden dollarin seteliin, viiden sentin kolikkoon sekä Mount Rushmoren kivipäihin yhdessä George Washingtonin, Theodore Rooseveltin ja Abraham Lincolnin kanssa. Lisäksi Jeffersonilla on oma muistomonumentti, The Jefferson Memorial, National Mallissa, Washington D.C.:ssä. Monumentti paljastettiin 13. huhtikuuta 1943, tasan 200 vuotta Jeffersonin syntymän jälkeen.

Suhtautuminen orjuuteen

Orjien käyttö oli yksi Jeffersonin elämän haasteellisimmista kysymyksistä. Vaikka Jefferson kannattikin laajaa yksilönvapautta, hän käytti tilallaan orjia koko elämänsä ajan. Hänellä oli elämänsä aikana käytössään arviolta 600 orjaa. Yksi Jeffersonin peruste orjille oli se, että hän piti afroamerikkalaisia biologisesti epäsopivina elämään rauhassa valkoihoisten kanssa. Jeffersonin kuoltua vain pieni osa hänen orjistaan vapautettiin ja valtaosa lopuista myytiin eteenpäin

____________________________________________________

1998 – Aikakauslehti Nature julkaisi geenitutkimuksen joka osoitti Yhdysvaltain presidentti Thomas Jeffersonin olleen hänen orjansa Sally Hemingsin pojan Eston Hemings Jeffersonin isä.