Eino Koivistoinen: GUSTAF ERIKSON: PURJELAIVOJEN KUNINGAS

Eino Koivistoinen: GUSTAF ERIKSON: PURJELAIVOJEN KUNINGAS. 1981 WSOY. Sidottu kirja, jossa 212 tekstisivua ja 32-sivuinen valokuvaliite, ehjä ja siisti, nimilehden takana kirjaston 'Poistettu myytäväksi' -leima, ei muita kirjaston merkintöjä, ei jälkiä lukemisesta, ei kansipaperia.

Gustaf Erikson: purjelaivojen kuningas (1981) -teoksessa tunnettu kirjailija, merikapteeni Eino Koivistoinen, esittelee Gustaf Eriksonin ja hänen elämäntyönsä. Teos on ensimmäinen varsinainen elämäkertateos Eriksonista. Niin kuin Paavo Nurmi on juossut Suomen maailmankartalle, niin on Gustaf Erikson purjehtinut Suomen maailmankartalle. Gustaf Erikson oli 1930-luvulla maailman suurin purjelaivanvarustaja. Gustaf Erikson syntyi 1872 laivurin poikana Ahvenanmaalla Lemlannissa. Hän lähti kymmenvuotiaana merille ja hoiti jo kaksikymmenvuotiaana itsevarmasti kuunarilaiva Adélen päällikkyyttä Pohjanmerellä. Gustaf Erikson omisti elinaikanaan neljäkymmentäyksi laivaa, ja jokaisen niistä täytyi olla lajissaan paras. Eriksonille on annettu lisänimi "purjelaivojen kuningas". Hän ansaitsi tämän kunnianimen. Ei kukaan toinen koko maailmassa olisi pystynyt samanlaiseen suurtyöhön maailmansotien välisenä aikana. Gustaf Erikson oli katoavan aikakauden viimeinen mohikaani. "Kun minä lähden, lähtevät laivani", oli Erikson sanonut, ja niin tapahtui. Vuonna 1949 hänen kaksi nelimastoparkkiaan kiersivät viimeisinä kauppapurjelaivoina Kap Hornin kautta Eurooppaan. 

Eino Koivistoinen (1907 Kuopio – 1987 Kotka) aloitti merimiehen uransa purje- ja höyrylaivoilla Itämeren ja Pohjanmeren alueilla. Hän toimi sen jälkeen perämiehenä ja myöhemmin kapteenina eri varustamoiden aluksilla. Koivistoinen jäi maihin 1950-luvulla ja työskenteli sen jälkeen kirjailijana ja merenkulun järjestötehtävissä. Koivistoisen ensimmäiset teokset olivat romaanit Kirottu laiva (1942) ja Kimmeltävä meri (1944). Kolmas teos Valtamerien kasvatti: kirja merenkyntäjästä (1945) perustuu löyhästi hänen omaan elämäänsä ja meriuraansa messipojasta merikouluun menoon asti. Koivistoisen muut teokset: Meren tytär (1946), Kaukainen saari: merikertomus (1948), Saaliin jaossa Islannin vesillä (1950), Taivaanrannan takana: kertomus valaanpyyntimatkalta (1951), Etelämeren valloittaja: merenkulkija James Cookin elämänvaiheet (1953), Perheen Kerho Oy (1953), Siivetön enkeli (1962), Kertomuksia maailman meriltä (1963; toimittaja), Orfeuksen meriselitys (1964), Sininen meri ja muita kertomuksia (1967), Purjeet pullistuvat: muistiinpanoja matkalta maapallon ympäri (1970), Vanha tramppi (1973), Mä voitan kaikki (1974), Huomenna kello yksitoista: merikertomuksia (1975; toimittaja), Tahiti (1977), Sähke Jumalalle: kertomuksia (1979), Gustaf Erikson: purjelaivojen kuningas (1981), Laiva lähti Rioon: Brasilian-matkan päiväkirja (1981), Hiililasti Chileen ja muita novelleja vuosilta 1948-1982 (1982) ja Meren ja tuulen ääni: runoja ja suomennoksia (1985). Koivistoinen on kirjoittanut radiokuunnelmat Lahjomaton meri (1980) ja Kirottu Hilda (1984). Hän on yhdessä ohjaaja Raiku Kempin kanssa dramatisoinut nuortenromaaninsa Mä voitan kaikki (1974) saman nimiseksi radiokuunnelmaksi (1988).