Elma Aaltonen: TUULENPESÄN TARINOITA (sign!) tai LAMPILINNAN

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Elma Aaltonen: TUULENPESÄN TARINOITA. 1957 Suomen Lähetysseura. Sidottu kirja, jossa 139 tekstisivua ja 12 valokuvasivua sekä kolme karttaa, ehjä ja siisti, ei kansipaperia, kannen ja esilehden väliselle tyhjälle sivulle kirjoitettu "Aunelle ja Helville vuosikymmenien ystäville Elma" ja alareunaan kiinalaisin merkein Mei Ngen ja "Elma Aaltonen", ei muita merkintöjä.

Tuulenpesän tarinoita (1957) on Mei Ngenin (= Elma Aaltonen) kertomuskokoelma Formosalta. Mei Ngen kertoilee hauskasti kodistaan Formosalla ja kiinalaisista ystävistään. Kirja tekee [uusinta] lähetyksen työkenttää eläväksi ja läheiseksi.

2. Elma Aaltonen: LAMPILINNAN TARINOITA. Päällys: Jorma Piironen. Valokuvakuvitus. 1978 Kirjaneliö, Suomen Lähetysseuran julkaisu. 184-sivuinen sidottu kirja, kannet ylipainettu, kannen ja esilehden välisen tyhjän lehden yläreunasta repäisty parin sentin siivu (aikaisemman omistajan nimi), muuten ehjä ja siisti kirja, ei merkintöjä.

Lampilinnan tarinoita (1978) -kirjan Elma Aaltonen on kirjoittanut aikuisille: tarinat Taiwanin lähetystyökentältä ilmestyivät kahtena vihkosena 1967 ja 1969, ja kun kumpiakaan ei ollut enää saatavana, hän teki julkaistuista ja julkaisemattomista tarinoista kirjan (1978).

Elma Aaltonen (1913 Helsinki — 1998 Hämeenlinna) oli lähetystyöntekijä ja kirjailija. Vaikka hänen syntymäpaikakseen oli merkitty Helsinki, hän oli hämeenlinnalainen. Hänen isänsä Kalle Aaltonen oli Hämeenlinnan seurakunnan diakoni. Aaltonen oli lähetystyöntekijänä Kiinassa ja Taiwanissa 1940- ja 1960-luvuilla. Elma Aaltosen tie johti Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta Suomen Lähetysseuran työntekijäksi ensin Kiinan Hunanin maakuntaan 1940-luvun lopulla ja — kommunistien ajettua lähetystyöntekijät pois maasta – vielä vuosiksi Taiwaniin 1950- ja 1960-luvuilla. Lähetysmailta palattuaan Elma Aaltonen muutti kotikaupunkiinsa Hämeenlinnaan, josta hän kävi työssä Helsingissä Suomen Lähetysseurassa. Suomessa Aaltonen toimi Lasten Lähetyslehden päätoimittajana ja Aasian-työn sihteerinä Lähetysseuran ulkomaanosastolla. Elma Aaltonen teki elämäntyötään erityisesti lasten parissa, sekä lähetystyöntekijänä että Suomessa. Hän oli ennen kaikkea tarinankertoja. Hän halusi kertoa maailman tärkeimmistä asioista, Jeesuksesta ja lähetyksestä, mutta hän halusi myös, että lukijoilla olisi hauskaa. Suuri yleisö oppikin tuntemaan Elma Aaltosen kirjailijana. Suosittuja teoksia ovat olleet mm. Tuulenpesän tarinoita (1957), Neljän tärkeän puron tarinoita (1960), Lampilinnan tarinoita (1967) ja Anna kulkee enkelin kanssa (1980, 11. painos 2003).