Erich Maria Remarque: RAKASTA TÄNÄÄN, HUOMENNA… Nid. 1986 Gu

Erich Maria Remarque: RAKASTA TÄNÄÄN, HUOMENNA… Suomentanut Matti Karjalainen. 1986 Gummerus Best Books (4. painos). 339-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Rakasta tänään, huomenna… (1972; Zeit zu leben und Zeit zu sterben 1955) -romaani sijoittuu toisen maailmansodan loppuvaiheisiin. Stalingrad on menetetty, ja vääjäämättä odottava tappio alkaa tunkeutua itärintamalla taistelevien tajuntaan. Nuori sotilas pääsee kotiin kahden vuoden jälkeen. Herääminen pommitusten, raunioiden ja sisäisen levottomuuden todellisuuteen on väkivaltainen ja katkera. Kaaoksen keskeltä löytyy kuitenkin vielä puhtautta, ja kaunis rakkaus alkaa versoa räjähdysten, tulen ja tuhon keskellä.

Erich Maria Remarque (Erich Paul Remark, 1898 Osnabrück – 1970 Locarno, Sveitsi) oli saksalainen kirjailija. Hän kävi kansakoulun jälkeen katolista opetusseminaaria kunnes hänet kutsuttiin sotapalvelukseen 1916. Koulutusjakson jälkeen hän lähti länsirintamalle 1917 ja saman vuoden kesällä hän haavoittui kaulaan ja käteen. Haavoittumisensa jälkeen hän soti selustassa. Sodan jälkeen hän palasi keskeytyneiden opettajaopintojensa pariin ja otti käyttöön isoisänsä nimen Remarque. Hän työskenteli mm. kansakoulun opettajana, liikemiehenä, kirjastonhoitajana ja toimittajana. Julkaistuaan teokset Die Traumbude (1920) ja Station am Horizont (1927) hän sai valmiiksi romaanin Im Westen nichts neues (1929; Länsirintamalta ei mitään uutta 1929). Romaani, joka kuvaa ensimmäisen maailmansodan mielettömyyttä 20-vuotiaan päähenkilönsä Paul Bäumerin silmin nähtynä, oli valtava menestys, sillä se tuntui puhuttelevan sotasukupolven tuntoja kaikkialla Euroopassa. Teoksen pohjalta valmistui elokuva 1930. Vuonna 1931 Remarque muutti Sveitsiin, Ponto Roncoon. Kansallissosialistit vainosivat Remarqueta hänen pasifisminsa takia ja esittivät julkisuudessa valheellisen väitteen, että hän olisi Ranskan juutalainen, oikealta sukunimeltään Kramer. Päästyään valtaan kansallissosialistit kielsivät Remarquen teokset ja polttivat niitä kirjaroviolla. Vuonna 1938 häneltä poistettiin Saksan kansalaisuus. Remarque julkaisi maanpaossa ollessaan teoksen Drei Kameraden (1937; Kolme toverusta  1947), joka käsittelee elämää ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa. Teos sovitettiin Yhdysvalloissa elokuvaksi 1938. Remarque muutti Yhdysvaltoihin 1939 ja sai sen kansalaisuuden 1947. Seuraavana vuonna hän päätti kuitenkin palata Eurooppaan ja asettui loppuelämäkseen Sveitsiin. Romaanin Arc de Triomphe (1946; Riemukaari 1948) tapahtumat sijoittuvat vuoden 1939 Pariisiin. Teos on sovitettu elokuvaksi kahdesti, 1948 ja 1985. Suomeksi ovat ilmestyneet myös Der Himmel kennt keine Günstlinge (1959; Taivas ei tunne suosikkeja 1963), toisen maailmansodan loppuvaiheista kertova Zeit zu leben und Zeit zu sterben (1955; Rakasta tänään, huomenna… 1972) ja postuumisti ilmestynyt Schatten im Paradies (1971; Varjoja paratiisissa 1973). Saksan liittotasavalta myönsi Remarquelle vuonna 1967 korkea-arvoisen kunniamerkin ja vuodesta 1991 alkaen on hänen syntymäkaupunkinsa Osnabrück jakanut joka toinen vuosi hänen nimeään kantavan rauhanpalkinnon. Kirjallisina vaikuttajinaan Remarque piti Immanuel Kantia, Karl Mayta, Frank Wedekindia ja Rainer Maria Rilkeä.