Kuvaus

F. M. Karrakoski: Poltettu savimalja

  • Pellervo-seura, 1947
  • kovakantinen kirja, 210 sivua
  • Ilman kansipaperia. Kannen selkämys myöhemmin suojattu liilanvärisellä kangastapetilla. Samoin kannen kulmat. Kannen vaaleissa osissa vähän likaa ja kirjan sisällä sivut kellertyneet. Parissa sivussa on paperissa pienet rasvapilkut jotka näyttävät olevan syntyneet jotenkin paperinvalmistusprosessissa. Muuten siistit sivut.

Frans Markus Karrakoski (sukunimi aik. Johansson; 28. maaliskuuta 1888 Kalanti – 26. marraskuuta 1968 Uusikaupunki) oli suomalainen kirjailija.

Poltettu savimalja näyttää oleva romaani suomalaisesta maaseudusta ja sen ihmisistä ensimmäisinä sodan jälkeisinä vuosina.

Kirjan päähenkilö, Lauri, palaa meriltä ottaakseen omistukseensa kotitalonsa kuoleman jäkeen. Hän solmielee katkenneita siteitä kotikyläläisiin, ja rehtinä, kunnon miehenä hän saa myötätuntoisen vastaanoton kaikkialla. Mutta hänen rakastettunsa on hänen poissaollessaan sitonut lemmensuhteen erääseen kotikylänsä sotilaaseen, ja hänestä Lauri joutuu taistelemaan. Ja tämän rakkaussuhteen panttina on sotaretkeltä tuotu karjalainen käsiastia, poltettu savimalja, joka samalla on tavallaan koko sisällön symbolina.

Ote kirjasta:

Ölkky oli tyypillistä Luonais-Suomen merenranta-asutusta, vanhaa ja tyypiltään kuin itseensä sulkeutunutta. Ja siihen nyt haluaa perehtyä meriltä jouluksi kotiutunut Kudin talon nuori isäntä. Näin hangelta katsoen näkee kylän monelta taholta. Se näyttää täältä toiselta kuin maantieltä tai jolksillalta. Hiihtovälineitä ei ole tullut kunnostetuksi. Ne ovat kouluvuosilta, ja rautainenkin mäystin ruostuu ajanoloon. "Tuo jalkakin!" nuori mies muistelee. "Nyrjäytin sen laivanportaissa Hullin satamassa. Ja hiihtäessä siihen vieläkin koskee." Kudin Lauri-isäntä nojautuu sauvoihinta ja tarkastelee talo talolta kylän ulkokuvaa. Hänen täällä viimeksi liikkuessan oli maalattuja rakennuksia vähemmän. Oli kylän julksivulla eräitä valkoisia ja punamullattuja. Nyt oli punattu mökkiläistenkin asuntoja ja talollisten karja- ja talousrakennuksia. Mistä on aiheutunut tälläinen takapihojen kauemmaksi näkyvä muutos? Huomaa, että rahaa on ollut käytettävissä. Rakennukset ovat kuitenkin kaikkialla ränsistyneet, katot vuotivat, seinälaudoitukset rapisivat: ei ollut rakennustarvikkeita, ei nauloja. Punamullallako peitettiin rappeutuneisuus! Olisiko tällainen siivoaminen sotien aiheuttamien matalien mielialojen kohottamista, iloon pyrkimistä? Tai ehkä sotatoiimissa rajalla nähty alakuloisuus oli herättänyt itseuntoa; silmät eivät sietäneet samaa harmaata kotirakennuksissa. Mene ja tiedä ihmissielun pyrkimyksiä ja siihen kulloinkin tehoavia vakutteita... (s. 9)

 

hakusanat: Suomi maaseutu sotien jälkeinen aika maaseudun muutokset murroskaudet suomalainen kirjallisuus rakkaus parisuhde mustasukkaisuus

Näytä lisää Näytä vähemmän

Osta heti

Sulkeutuu 63 vrk 20 h 7 min
Lisää muistilistalle Poista muistilistalta

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

5 € Sulkeutuu 63 vrk 20 h 7 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.