Farewell My Concubine -DVD

Kuvaus SUOMITEKSTEIN

Elämä on teatteria

Jos elämä imitoi taidetta, niin me olemme näyttelijöitä, joilla on aina maskinsa ja roolit siihen kirjoitettuna. Niin kutsutun kiinalaisen elokuvan viidennen sukupolven ohjaaja Chen Kaigen mammuttimainen Farewell My Concubine laittaa tilit selväksi kotimaansa kovakouraisesta historiasta.

Elokuva kertoo kahden oopperanäyttelijän taipaleesta viime vuosisadalla. Toinen oopperanäyttelijöistä on rakastunut ystäväänsä, kun toinen haikailee naisen perään. Tragedian ainekset ovat kasassa, kun edessä on mahdoton rakkaus ja vieläkin kipeämpi ystävyys.

Elokuva käsittää yli viidenkymmenen vuoden mittaisen ajanjakson. Rinnakkain kulkevat Kiinan poliittinen historia ja sen kulttuurillinen perimä. Kahden taiteilijan elämäntarinan sivussa kuvataan toista maailmansotaa, japanilaisten hyökkäystä Kiinaan, kommunistien valtaan nousua ja kulttuurivallankumousta. Samalla kun seurataan modernin Kiinan syntytarinaa, elokuva kertoo maan taidemuodon, Pekingin oopperan, kuolinkamppailusta.

Ooppera edustaa Kiinan kulttuuriperimää ja historiaa, jota tukahdutettiin hurmoksessa monilta osin, koska se ei sopinut yhteen kommunistisen maailmankuvan kanssa.

Farewell My Concubine on alun perin näytelmä, mutta tässä elokuvassa se viittaa vain suurempaan kertomukseen Kiinasta, kuten myös kirja, johon elokuva perustuu.

Kaksikolle näytelmästä tulee kenttä, jossa todellisuuden realiteetit ja omat ideaalit kamppailevat keskenään. Maskin avulla heistä tulee kunnioitettuja ja arvostettuja, mutta taide on myös tapa kestää väärinkäytöksiä. Sen kautta henkilöt rakentavat itseään.

Vaikka elokuva nappasi aikoinaan Cannesin pääpalkinnon, oli elokuva liikaa kiinalaisviranomaisille. Tässä kontekstissa se tuntuu edelleen radikaalilta. Homoseksuaalisten teemojen ja kulttuurivallankumouksen armottoman käsittelyn vuoksi oli selvää, että elokuva ei menisi korimaassaan läpi. Elokuva ei mässäile, mutta ei se arkaile antaa myöskään palaa. Loistokkaassa tarinassa huokuu vapautuneisuus.

Historiallinen painolasti alkaa tuntua elokuvan lähestyessä nykypäivää. Kulttuurivallankumouksen perinpohjaisuus näkyy kahden päähenkilön kohtaamassa väkivallassa ja muutoksen pelossa.

Farewell My Concubine on epookkielokuvien tapaan massiivinen ja haroo yli vuosikymmenten hengästyttävää vauhtia. Aikakausien läpi juostaan sellaista vauhtia, että tärkeiden henkilöhahmojen kovat kohtalot eivät aina ehdi edes hätkähdyttää.

Toisaalta saippuaoopperassa tunteet ovat suuria ja käänteet rajuja kuten melodraamaan kuuluu. Parhaiten jää mieleen värikkäät lavasteet ja puvustukset, joita elokuva on täynnä.

Toimitus ainoastaan postittamalla, ei noutoja.K 1