Hildegard Knef: Lahjahepo (sodanaikainen Saksassa ym)

Hildegard Knef: Lahjahepo. Kertomus elämästäni

•  Otava, 3. painos, 1971; kovakantinen kirja, 454 sivua
• Kansipaperit puuttuvat. Kirjan on hyväkuntoinen, ja sisältä siisti, mutta kannessa on osittaista haalistumista ja pintanaarmua.
• HINTA: = 0,50 euroa + toimituskulut 7 euroa = 7,50 (HUOMIO: Samaan pakettiin mahtuu halutessa muitakin saman myyjän kirjoja yhteisillä postikuluilla)
• TEE NÄIN: Klikkaa Osta, niin saat huutonetiltä automaattisen viestin, jonka lopusta löydät myyjän sähköpostiosoitteen ja tilinumeron. Maksa kirja ja toimituskulut, niin myyjä lähettää kirjan kun maksu on tullut perille. Voit myös pyytää myyjältä laskun. (Jos ostat samalla useamman saman myyjän kirja, niin älä maksa yksittäisiä kirjoja ennen kuin koko paketin sisältö on selvä.)

Erittäin mielenkiintoinen ja elävästi kirjoitettu elämänkerta.

Hildegard Frieda Albertine Knef (1925 – 2002) oli kirjailija ja keskeisiä sodanjälkeisiä saksalaisia näyttelijöitä ja laulajia, joka teki merkittävän uran sekä Saksassa että Yhdysvalloissa. Hän on leimautunut vapautuneeksi ja itsevarmaksi nykyaikaiseksi saksalaiseksi naishahmoksi, joka ei ole pelännyt ilmaista mielipiteitään.

Knef on julkaissut useita kirjoja, joista tunnetuin on omaelämäkerta Lahjahepo – kertomus elämästäni (Der geschenkte Gaul – Bericht aus einem Leben', 1970). Kirja kertoo Knefin elämästä toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa ja jälleenrakennuksen aikaisessa Länsisaksassa.

Hildegard ja hänen perheensä elivät Berliinissä, jossa luonnollisesti melkein kaikki ihmiset olivat ainakin jossainmäärin natseja. Hildegardin äiti ja isäpuoli joutuivat myös jossainmäärin sopeutumaan tähän, vaikka eivät olleet natsipuolueen jäseniä. Isäpuolen kaupan ikkunaan oli mm. pakko ripustaa hakaristilippu ja kun isäpuoli laitti siihen pienen pienen lipun, niin korttelivahti käski laittaa isomman. Isäpuoli laittoi sitten niin ison lipun, että se ei mahtunut roikkumaan kunnolla ja koko hakaristi jäi laskosten alle. Siitäpä vasta korttelivahti raivostui... Hildegardilla oli vähän samantapaisia vaikeuksia koulussa, jossa hän ei viihtynyt erityisen hyvin. Koulun lopettaminen merkitsi kuitenkin pakolliseen työhön joutumista, joten hänen oli keksittävä itselleen muuta työtä ennen kuin olisi joutunut johonkin asetehtaaseen töihin...

Teos on toisen maailmansodan jälkeisen Saksan myydyimpiä kirjoja. Sitä on myyty yli miljoona kappaletta.
 

hakusanat: toinen maailmansota elämänkerrat ja muistemat Natsisaksa Berliini Saksa Saksan historia lähihistoria sota-ajan lapsuus näyttelijät teatteri elokuvat lapsuus sodan aikana lapset sodassa sodanaikainen Saksa Berliini natsit pommitukset teatteri saksalaiset näyttelijäura elämänkerrat ja muistelmat historia elokuvatähdet