Jalmari Sauli: AJOJAHTI tai Martti Santavuori: VANHAN SISSIK

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Jalmari Sauli: AJOJAHTI: SEIKKAILUKERTOMUS ISON VIHAN AJOILTA. Päällys: Markku Bussman. 1983 Otava (neljäs painos). 126-sivuinen sidottu kirja, ehjä ja siisti, ylipainetut kannet ylipainettu, etukannen sisäpuolella aikaisemman omistajan nimi ja päiväys, ei muita merkintöjä.
 
Ajojahti: Seikkailukertomus isonvihan ajoilta (1925) on karmaisevan jännittävä seikkailukertomus päivistä, jotka Suomen historiassa ovat olleet täyttä totta. Erkki Hare ei ole vielä kahdeksaatoista täyttänyt, kun hän jo joutuu ankaralla tavalla ottamaan itsestään miehen mittaa. Eletään isonvihan katkeria aikoja; venäläiset vievät suomalaisia rajojensa taakse; kokonaisia kyliä poltetaan, ihmiset pakenevat piilopirtteihin ja elävät luonnon ja kohtalon armoilla. – Mutta Erkki ei alistu. Hän taistelee yksinäisenä sissinä Hämeen korvissa kasakoita ja nälkäkuolemaa vastaan pelastaakseen kylänsä väen joutumasta Venäjälle orjuuteen. Onhan vankijoukon mukana myös Leeni, Erkin ystävä jo lapsuuden ajoilta... Jalmari Saulin nuortenkirjat ovat reippaita ja innostavia kertomuksia menneiltä ajoilta. Niissä on sekä aitoa seikkailun henkeä että mielenkiintoisia välähdyksiä historiallisista tapahtumista.

2. Jalmari Sauli: MERTEN HUUHKAJAT. Päällys: Markku Bussman. 1983 Otava (kolmas painos). 211-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ylipainetut kannet on muovitettu, nimisivulla ja parilla sisäsivulla on laitoskirjaston leima, kirjassa ei ole mitään jälkiä lukemisesta eikä merkintöjä.
 
Merten huuhkajat, historiallinen seikkailuromaani (1925) on Jalmari Saulin parhaita nuorisokirjoja. Taivassalolaiset orpoveljekset pääsevät Turun piispan suojateiksi 1400-luvulla. Markus ja Pentti ovat jääneet orvoiksi ruton riehuessa ankarasti vuonna 1427. Kuin onnen kaupalla veljekset sattuvat piispa Maunu Tavastin matkaseurueen tielle, ja viisas piispa ottaa pikkupojat kasvateikseen Kuusiston linnaan. Reippaat ja teräväpäiset pojat pääsevät pian Turun katedraalikouluun ja sieltä edelleen piispan mukana Ruotsin ja Tanskan suuriin keskuksiin. – Mutta ajat ovat ankarat. Levottomat olot syöksevät myös veljekset merille seikkailuihin, ja Itämeren kauppakaupungeissa, satamissa, saarissa ja merten tyrskyissä he kokevat monta kovaa ja värikästäkin vaihetta… Jalmari Saulin nuortenkirjat ovat reippaita ja innostavia kertomuksia menneiltä ajoilta. Niissä on sekä aitoa seikkailun henkeä että mielenkiintoisia välähdyksiä historiallisiin tapahtumiin.

3. Jalmari Sauli: NUORI KIJL. Päällys: Markku Bussman. 1984 Otava (neljäs painos). 190-sivuinen sidottu kirja, täysin ehjä ja siisti, ylipainetut kannet on muovitettu; muovin alla kirjakaupan hintatarrat (ks. kuva), nimisivulla koulun leima, kirjassa ei ole mitään jälkiä lukemisesta eikä merkintöjä.

Nuori Kijl: Historiallinen romaani Nuijasodan ajoilta (1937) on Jalmari Saulin parhaita nuorisokirjoja. Nuori aatelismies Magnus Kijl tulee tilanhoitajaksi Arvassaloon, Flemingin laiminlyötyyn sukukartanoon. Kartanoa emännöi ailahtelevainen Inga Fleming, kaunis mustahiuksinen neito, lähes lapsi vielä. Tarmokas ja rehti Mahnus Kijl voittaa nopeasti puolelleen tilan talonpoikien kiintymyksen ja kunnioituksen ja saa vanhan kartanon pellot ja kaskimaat jälleen kukoistamaan. Mutta talonpoikien elämä on kovaa. Maan johdossa on marski Klaus Eerikinpoika Fleming, kova ja ahne mies, jonka huovit säälimättä riistävät talonpoikia. Lopulta täyttyy mitta ja alkaa verinen kapina – Nuijasodan nimellä tunnettu. Nuori Kijl liittyy Jaakko Ilkan joukkoihin... Jalmari Saulin nuortenkirjat ovat reippaita ja innostavia kertomuksia menneiltä ajoilta, Suomen saloilta ja metsämailta. Niissä on sekä aitoa seikkailun henkeä että mielenkiintoisia välähdyksiä historiallisiin tapahtumiin.
 
Jalmari Sauli (v:een 1908 Saxelin, 1889 Hämeenlinna –1957 Tampere) oli olympiaurheilija, toimittaja ja kirjailija. Valmistuttueen ylioppilaaksi 1907 ja filosofian kandidaatiksi 1911 hän oli Aamulehden päätoimittajana 1911–14, Hämeen Sanomien päätoimittajana 1914–17, G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–20, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana ja Järviseutu-lehden toimittajana 1937–45. Jalmari Sauli osallistui Lontoon olympiakisoihin 1908 sijoittuen keihäänheitossa ja kuulantyönnössä seitsemänneksi sekä vapaan tyylin keihäänheitossa kahdeksanneksi. Lisäksi hän osallistui kiekonheittoon sekä normaalityylin että antiikkisen tyylin kilpailussa. Samana vuonna hän saavutti Tukholmassa maailmanennätyksen kuulantyönnön molempien käsien yhteistuloksessa. Jalmari Sauli kirjoitti nelisenkymmentä kaunokirjallista teosta ja oli aikanaan tunnettu erityisesti nuortenkirjoistaan. Teoksia: Valkoinen varjo, seikkailuromaani kansalaissodasta (1919), Isäin pahat teot, romaani (1920), Ketunlukon oravapojat, seikkailuja talvisella salolla (1923), Erämaan kasvatit, seikkailuja suvisilla selillä (1923), Metsän poika, romaani (1924), Ajojahti, seikkailukertomus Ison Vihan ajoilta (1925), Merten huuhkajat, historiallinen seikkailuromaani (1925), Kahden tulen välissä, seikkailukertomus Anjalan liiton ajoilta (1926), Sepi ja minä (1926), Suursaaren sissit, seikkailuromaani nuorisolle (1922), Tunturitulva, nuorisoromaani (1927), Amiraali Spoofin rumpalipoika, historiallinen seikkailukertomus (1927), Appiukko ja allekirjoittanut kesäleirillä (1927), Himmeli, kertomuksia luonnosta ja luonnonlapsista (1928), Sydän ja miekka, historiallinen seikkailuromaani Itämaisen sodan ajoilta (1929), Vaakalauta, romaani (1929), Ihmishuuhkain, seikkailuromaani (1930), Hopeamaja (1931), Kuolleen kaupungin kuningatar, romaani (1931), Joulupuuro, huumorilukemisto kaikelle kansalle (1931), Käpylintu ja urpiainen, romaani erämaasta (1932), Erämaa ottaa ohjakset, seikkailukertomus (1932), Kolme elämän koululaista (1933), Kukat ja keijut, Satukirja. Kuvittaja: Joseph Alanen (1925), Kuu-Joonas käy sotaa, seikkailuromaani Suomen sodan ajoilta (1933), Lainahöyhenissä, yksinäytöksinen ilveily (1934), Auttakaa Ahoskaa!, 1-näytöksinen huvinäytelmä (1935), Pormestari pakenee yhteiskuntaa, romaani (1935), Vanha savenvalaja, romaani (1936), Nuori Kijl, historiallinen romaani Nuijasodan ajoilta (1937), " Lakeus ja sen lapset": Etelä-Pohjanmaan Sotilaspiirin 20-vuotisjuhlajulkaisu (1937), Kotka ja nahkatakki, romaani (1938), Mustat ketut (1938), Sotarosvon poika, historiallinen seikkailukertomus (1940) ja Päivä katsoo taakseen, kertomuksia luonnosta ja luonnon lapsista 1947) sekä "Yli orapihlaja-aidan" (1936 salanimellä Heikki Hernesmaa).

4. Martti Santavuori: VANHAN SISSIKORPRAALIN AARRE. Päällys: Markku Bussman. 1984 Otava, Poikien seikkailukirjaston parhaita (toinen painos). 88-sivuinen sidottu kirja, kirjaston poisto, kannet muovitettu, täysin ehjä ja siisti, ei jälkiä lukemisesta, ei muita kuin kirjaston merkintöjä. Kirjassa on kansikuvan lisäksi yksi piirroskuva (nimiaukeamalla).

Vanhan sissikorpraalin aarre (1927) -kirjan alaotsake on Seikkailu pikkuvihan ajoilta. Nuori Antti, iältään 15–16-vuotias, on liittynyt sissijoukkoon, joka taistelee venäläisiä vastaan pikkuvihan (1742–1743) aikana. Sissijoukossa on myös korpraali Heikki Simunanpoika, joka mielellään puhelee Antin kanssa ja opettaa tätä. Eräässä taistelussa Heikki loukkaantuu kuolettavasti ja kertoo ennen kuolemaansa Antille torppansa maahan kaivetusta aarteesta. Heikin kuoleman jälkeen Antti taistelee vielä monessa kahakassa, mutta rauhan tultua hän matkustaa Heikin torpalle ja löytää pienen raha-aarteen.

Martti Santavuori (vuoteen 1906 Sandberg, 1901 Merikarvia – 1972 Helsinki) oli kirjailija, suomentaja ja ammattiupseeri. Kirjailijana Santavuorelle oli rakas lajityyppi erityisesti historiallinen romaani. Nuorukaisena kokemaansa sisällissotaa hän käsitteli romaanissa Lähtö (1962). Santavuoren monipuolisen kirjailijanuran tunnetuin teos lienee silti dokumenttiromaani Suomen kuningas (Karisto, 1965). Ensimmäiset teoksensa 1930-luvun alkupuolella hän julkaisi salanimellä Olavi Uoma. Santavuori kirjoitti myös useita tietoteoksia ja suomensi yli 30 kirjaa. Vuosina 1958–1964 hän toimi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana.

Otavan kustantamasta Poikien seikkailukirjastosta on ilmestynyt kaksi painosta kotimaisten nuorisonkirjailijoittemme kirjoittamia hauskoja, jännittäviä ja halpoja seikkailukirjoja, joista huomattava osa käsittelee historiallisia aiheita. Kirjat vievät lukijansa Suomen erämaihin, sotatantereille, vakoilijoiden jäljille, aarteenetsintään ja moniin muihin seikkailuihin. Sarja oli poikien kesken suuressa suosiossa. Ensimmäisessä painoksessa julkaistiin 114 osaa 1925–1948. Toinen painos ilmestyi 1956–1960 ja se sisältää 38 osaa. Osa kakkospainoksen kirjoista on samoja kuin ykkösessäkin, osa on kokonaan uusia.