Jan Mårtenson MURHA VALTIOPÄIVÄTALOSSA tai RAUTARISTIN ARVOI

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Jan Mårtenson: MURHA VALTIOPÄIVÄTALOSSA. Suomentanut Eero Itäranta. 1981 Kustannusosakeyhtiö Librum Oy. 188-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Murha valtiopäivätalossa (1981; Helgeandsmordet 1973) on Jan Mårtensonin ensimmäinen Homan-romaani. Johan Kristian Homan on hiljainen antiikkikauppias Tukholman Vanhasta kaupungista. Hän ei pidä verestä, mutta rakastaa punaviiniä, hyvää ruokaa ja kauniita naisia. Hänen asuinkumppaninsa Cleo de Merode on kaunis sinervä siamilaiskissa, joka ratkaisee sekä luonnolliset että yliluonnolliset murhatapaukset ja on ilman muuta Homan-sarjan merkkihenkilöitä. Yhdessä nämä kaverukset muodostavat jo klassisen aisaparin Ruotsin dekkariparnassolla. Onko mahdollista, että joku herätessään saa käteensä kirjeen isältään - joka kuoli kymmenen vuotta sitten? Entä voiko joku keskellä yötä nähdä itsensä kuolleena ja pistooli kädessä seinällä riippuvassa taulussa, joka päivällä esittää vain maisemamaalausta? Onko kaunis Viveka Berger vain ylirasittunut vai vaaniiko joku todella hänen henkeään?

”Valtiopäivätalon suljetun huoneen arvoitus kuuluu varmasti parhaisiin ruotsalaisiin teoksiin tällä vaikealla alalla.” - Aftonbladet

2. Jan Mårtenson: RAUTARISTIN ARVOITUS. Suomentanut Eero Itäranta. 1981 Kustannusosakeyhtiö Librum Oy. 208-sivuinen sidottu kirja, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Rautaristin arvoitus (1981; Drakguldet 1974) on Jan Mårtensonin toinen Homan-romaani. Se on jännittävä dekkaritarina ruotsalaismetsistä. Salaperäinen erakko, Kiila-Kalle, kuolee enemmän tai vähemmän hämärissä olosuhteissa. Huhut saavat siivet selkäänsä; kuinka Kalle kuoli. Liittyikö siihen jotain hämärää - tai peräti yliluonnollista. Mikä on salaperäisen rautaristin arvoitus? Oliko Kiila-Kalle löytänyt vanhasta kaivoksesta aarteen, kuten huhuttiin. Nämä ja monet muut kysymykset nousevat pilaamaan Johan Homanin kesäloman rauhan.

Jan Martenson (s. 1933 Uppsala on ruotsalainen kirjailija; ammattiuransa hän on tehnyt diplomaattina. Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan suuri osa on rikosromaaneja. Vuosina 1973–2015 hän julkaisi – yhden kirjan vuodessa – sarjan rikosromaaneja, joiden päähenkilö on fiktiivinen anti-sankari ja antiikkikauppias Johan Kristian Homan. Niistä on suomennettu neljä ensimmäistä: Murha valtiopäivätalossa (1981; Helgeandsmordet 1973), Rautaristin arvoitus (1981; Drakguldet 1974), Demonit (1982; Demonerna 1975) ja Noitavasara (1982; Häxhammaren 1976). 53:sta Homan-dekkarista kolme sijoittuu 1700–1800-luvuille, niiden päähenkilö on Johan Kristian Homanin esi-isä Johan Sebastian Homan: Guldmakaren (1984), Häxmästaren (1985) ja Ostindiefararen (2004), näitä ei ole suomennettu.