Kuvaus

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

 

1. John Hersey: HIROŠIMA. Suomentanut Alex Matson. 1963 Tammi, Kurki 26 (suomennoksen toinen painos). 112-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja täysin siisti, ei merkintöjä.

Hiroshima (1947; 2.p. Hirošima 1963; Hiroshima 1946) on amerikkalaistoimittajan Hiroshimassa pommi-iskun jälkeen tekemistä haastatteluista rakentuva  kuvaus. Maailmanhistorian hirvittävin tuhotyö riipaisevina lähikuvina – vavahduttava tyynessä kauneudessaan, täydellinen koruttomassa taiteellisuudessaan. Kun atomipommi tuli ja tuho lankesi elokuun 6. päivänä 1945 kello 8.15 Hiroshiman ylle, olivat asukkaat mitään aavistamatta arkisissa askareissaan. Hetki tämän jälkeen oli kukoistavan kaupungin paikalla vain raunioita, kuolemaa ja kauhunäkyjä. Vuodet eivät ole voineet peittää tuhon jälkiä – tuhon, jota John Hersey kuvaa kuuden elonjääneen hiroshimalaisen silmin. Hän kertoo mitä he näkivät ja kuulivat, miten toimivat kauhun hetkenä ja sen jälkeen. Tuhansien hiroshimalaisten tavoin ei näillä kuudella ole paluuta normaaliin elämään. Heidän kohtalonsa muodostaa vavahduttavan syytöksen sotaa vastaan, jonka suurin julmuus kohdistuu viattomiin ihmisiin.

John Hersey (1914 Tientsin, Kiina – 1993 Key West, Florida, Yhdysvallat) oli Pulitzer-palkittu yhdysvaltalaiskirjailija. Hän syntyi Kiinassa amerikkalaiseen lähetyssaarnaajaperheeseen. Hän oppi puhumaan kiinaa ennen kuin englantia. Kymmenvuotiaana hän muutti perheensä mukana Yhdysvaltoihin, missä suoritti tutkintonsa Yalessa ja Cambridgessa. Toisen maailmansodan aikana hän oli Life ja New Yorker -lehtien sotakirjeenvaihtajana Italiassa ja Sisiliassa ja siirtyi 1944 Tyynenmeren alueelle. Hän oli ensimmäisiä länsimaiden toimittajia Hiroshimassa 6.8.1945 tehdyn atomipommi-iskun jälkeen. Hän haastatteli useita iskun todistajia. Näistä silminnäkijoiden kertomuksista kuusi päätyi Yhdysvalloissa seuraavana vuonna julkaistuun teokseen Hiroshima (1946). John Herseyn laajasta tuotannosta on ilmestynyt suomeksi kolme teosta: Hiroshima (1947, 2.p. Hirošima 1963; Hiroshima 1946), Sotasankari (1951; The War Lover 1959) ja Vierinkivi (1957; A Single Pebble 1956).

 

2. Erich Maria Remarque: RAKASTA TÄNÄÄN, HUOMENNA… Suomentanut Matti Karjalainen. 1986 Gummerus Best Books (4. painos). 339-sivuinen nidottu kirja, lukematon, ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Rakasta tänään, huomenna… (1972; Zeit zu leben und Zeit zu sterben 1955) -romaani sijoittuu toisen maailmansodan loppuvaiheisiin. Stalingrad on menetetty, ja vääjäämättä odottava tappio alkaa tunkeutua itärintamalla taistelevien tajuntaan. Nuori sotilas pääsee kotiin kahden vuoden jälkeen. Herääminen pommitusten, raunioiden ja sisäisen levottomuuden todellisuuteen on väkivaltainen ja katkera. Kaaoksen keskeltä löytyy kuitenkin vielä puhtautta, ja kaunis rakkaus alkaa versoa räjähdysten, tulen ja tuhon keskellä.

Erich Maria Remarque (Erich Paul Remark, 1898 Osnabrück – 1970 Locarno, Sveitsi) oli saksalainen kirjailija. Hän kävi kansakoulun jälkeen katolista opetusseminaaria kunnes hänet kutsuttiin sotapalvelukseen 1916. Koulutusjakson jälkeen hän lähti länsirintamalle 1917 ja saman vuoden kesällä hän haavoittui kaulaan ja käteen. Haavoittumisensa jälkeen hän soti selustassa. Sodan jälkeen hän palasi keskeytyneiden opettajaopintojensa pariin ja otti käyttöön isoisänsä nimen Remarque. Hän työskenteli mm. kansakoulun opettajana, liikemiehenä, kirjastonhoitajana ja toimittajana. Julkaistuaan teokset Die Traumbude (1920) ja Station am Horizont (1927) hän sai valmiiksi romaanin Im Westen nichts neues (1929; Länsirintamalta ei mitään uutta 1929). Romaani, joka kuvaa ensimmäisen maailmansodan mielettömyyttä 20-vuotiaan päähenkilönsä Paul Bäumerin silmin nähtynä, oli valtava menestys, sillä se tuntui puhuttelevan sotasukupolven tuntoja kaikkialla Euroopassa. Teoksen pohjalta valmistui elokuva 1930. Vuonna 1931 Remarque muutti Sveitsiin, Ponto Roncoon. Kansallissosialistit vainosivat Remarqueta hänen pasifisminsa takia ja esittivät julkisuudessa valheellisen väitteen, että hän olisi Ranskan juutalainen, oikealta sukunimeltään Kramer. Päästyään valtaan kansallissosialistit kielsivät Remarquen teokset ja polttivat niitä kirjaroviolla. Vuonna 1938 häneltä poistettiin Saksan kansalaisuus. Remarque julkaisi maanpaossa ollessaan teoksen Drei Kameraden (1937; Kolme toverusta  1947), joka käsittelee elämää ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Saksassa. Teos sovitettiin Yhdysvalloissa elokuvaksi 1938. Remarque muutti Yhdysvaltoihin 1939 ja sai sen kansalaisuuden 1947. Seuraavana vuonna hän päätti kuitenkin palata Eurooppaan ja asettui loppuelämäkseen Sveitsiin. Romaanin Arc de Triomphe (1946; Riemukaari 1948) tapahtumat sijoittuvat vuoden 1939 Pariisiin. Teos on sovitettu elokuvaksi kahdesti, 1948 ja 1985. Suomeksi ovat ilmestyneet myös Der Himmel kennt keine Gu?nstlinge (1959; Taivas ei tunne suosikkeja 1963), toisen maailmansodan loppuvaiheista kertova Zeit zu leben und Zeit zu sterben (1955; Rakasta tänään, huomenna… 1972) ja postuumisti ilmestynyt Schatten im Paradies (1971; Varjoja paratiisissa 1973). Saksan liittotasavalta myönsi Remarquelle vuonna 1967 korkea-arvoisen kunniamerkin ja vuodesta 1991 alkaen on hänen syntymäkaupunkinsa Osnabrück jakanut joka toinen vuosi hänen nimeään kantavan rauhanpalkinnon. Kirjallisina vaikuttajinaan Remarque piti Immanuel Kantia, Karl Mayta, Frank Wedekindia ja Rainer Maria Rilkeä.

 

 

Näytä lisää Näytä vähemmän

Korotonta maksuaikaa ostoksille

Ensimmäinen kuukausi on aina täysin kuluton ja koroton uudelle asiakkaalle. Voit maksaa luoton pois heti tai halutessasi joustavasti enintään 36 erässä.

  • Avaa hakemus ja kirjaudu pankkitunnuksin
  • Täytä hakemus ja siirrä tilillesi tarvittava summa
  • Maksa ostokset

Huutoluoton myöntää
IPF Digital Finlandin omistama Credit24.

Osta heti

7 €
tai
Sulkeutuu 26 vrk 17 h 54 min

Osta heti

Lisätiedot

Maksaminen ja toimitus

Hintaehdotukset

7 € Sulkeutuu 26 vrk 17 h 54 min

Kysymykset

Kysy myyjältä, viestit ovat julkisia.
Kirjaudu sisään tai luo uusi tunnus.