Kuvaus

Huuto-/ostohinta y h d e s t ä kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Erskine Caldwell: GEORGIAN POIKA. Suomentanut Väinö Vankoja. 1966 WSOY:n Taskukirja (teoksen toinen painos). 162-sivuinen nidottu kirja, nide vähän vinoutunut, kansien ja selän reunoissa kulumaa (ks. kuva), tekstisivuilla joku tahra, muuten ehjä ja siisti, esilehdellä aikaisemman omistajan nimi ja vuosiluku 1974, ei muita merkintöjä.

Georgian poika (1946; Georgia boy 1943) on älyllistä leikittelyä ihmisten heikkouksilla ja naurettavuuksilla. Kirjailija tarkkailee siinä aikuisten turhantärkeätä maailmaa pienen Williamin silmin. Päähenkilönä on "meidän äijä", viekas nautinnonhaluinen ja lapsekas isäpappa Stroup. Elävästi piirrettyjä ovat myös topakka Mamma, joka katsoo oikeudekseen ajatella ihan niin kuin häntä huvittaa, ja neekeripoia Uljas Brown, jolle totuuden puhuminen tuottaa vaikeuksia.

Erskine Caldwell (1903 Moreland, Georgia – 1987 Paradise Valley, Arizona) on yksi Amerikan kirjallisuuden vahvoista nimistä, vertauskohtina vaikkapa William Faulkner ja John Steinbeck. Caldwell oli papin poika, joka lapsuusvuosinaan muutti kaupungista kaupunkiin ja oppi tuntemaan etelävaltioiden köyhää kansaa. Nuorena hän työskenteli mm. tehtaissa ja ravintoloissa, kuorma-ajurina ja maatyöläisenä tutustuen työläisten elämään. Hän opiskeli Virginian yliopistossa ja toimi myöhemmin sanomalehtimiehenä ja kirjallisuusarvostelijana. Caldwell julkaisi kolme novellia 1929, -30 ja –31, joita seuranneet romaanit, Tobacco Road (1932) ja God´s Little Acre (1933), olivat jonkin aikaa kiellettyjä joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa rivon kielenkäytön takia. Kertojana Caldwell on taiturimainen, toisinaan leppoisa, toisinaan häijyn säälimätön – humoristi ja samalla terävä psykologi. Etelävaltioiden farmareiden elämän kuvauksen tunnusomaisia piirteitä ovat primitiiviset ilmiöt, karkea huumori ja lyyrisyys, väkivaltaisuus ja piilevä yhteiskunnallinen tendenssi. Toisen maailmansodan aikana Caldwell toimi kirjeenvaihtajana Ukrainassa; hän julkaisi 1942 kolme kuvausta neuvosto-elämästä ja yhden romaanin. Caldwell julkaisi kaikkiaan 25 romaania ja 150 novellia, 12 ei-fiktiivistä teosta ja pari nuortenkirjaa. Teoksista on suomennettu Georgia boy (1943; Georgian poika 1946), Tobacco Road (1932; Tupakkatie 1947), The sure hand of God (1947; Oikeus ja kohtuus 1958), God’s little acre (1933; Luojan oma maatilkku 1966), This very earth (1948; Tämä maa 1967), Tragic ground (1944; Köyhän pojan kaupunki 1970) ja Hamrickin jääkarhu ja muita kertomuksia (1985).

2. John Steinbeck: PUNAINEN PONI JA MUITA KERTOMUKSIA. Suomentaneet Tuomas Anhava, Jouko Linturi, Tauno Tainio. 1965 Tammi, Maailmankirjallisuutta kouluille (kolmas painos). 126-sivuinen nidottu kirja, kansissa pientä kulumaa, muuten ehjä ja siisti, lyijykynällä tehtyjä alleviivauksia ja merkintöjä, loppusivulla vähän kuivatäytekynämerkintää.

Punainen poni ja muita kertomuksia (valikoima amerikkalaisesta alkuteoksesta The Long Valley 1938) -kokoelman kuuluisassa novellisarjassaan 'Punainen poni' John Steinbeck kertoo yksinäisellä maatilalla kasvavasta Jody-pojasta ja tämän ponihevosesta, jota hoivatessaan Jody joutuu uudella tavalla tutustumaan elämän suuriin arvoituksiin – syntymään ja kuolemaan. Valikoiman muut novellit ovat Krysanteemit ja Pako.

John Steinbeck (1902 Salinas, Monterey County, Kalifornia – 1968 New York City, New York) oli amerikkalainen kirjailija, joka sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon 1962. Hänen läpimurtoromaaninsa Ystävyyden talo (Tortilla Flat 1935) palkittiin parhaana kalifornialaisen kirjailijan kirjoittamana romaanina. Kaliforniasta ja sen ihmisistä hän oli saanut kokemuksia työskennellessään nuorena paikallisilla maatiloilla. Steinbeck kuvasi usein köyhiä, työväenluokkaisia ihmisiä. Hänet tunnetaan varsinkin 1930-luvun suuren laman kuvaajana, erityisesti pienoisromaanista Hiiriä ja ihmisiä (Of Mice and Men 1937) ja romaanista Vihan hedelmät (The Grapes of Wrath 1939), joka voitti Pulitzer-palkinnon. Steinbeckin kunnianhimoisin teos on laaja historiallinen eepos Eedenistä itään (East of Eden 1952), jossa painopiste on vaihtunut sosiaalisten epäkohtien analyysista psykologian kuvaamiseen. Elia Kazan ohjasi sen 1955 elokuvaksi, pääosassa James Dean.