Jorma Palo: UITETTU ROTTA tai Niina Repo: VARJO

Huuto-/ostohinta  y h d e s t ä  kirjasta.

Kohteen sulkeuduttua ilmoita valintasi!

1. Niina Repo: VARJO. 1995 WSOY. 189-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Varjo (1995) kertoo Ruutista, hänen lapsistaan ja heidän sukulaisistaan, elämän tarkoituksen kadottaneista ja sen etsijöistä. He joutuvat osallisiksi salaperäiseen ja hallitsemattomaan tapahtumasarjaan, joka saa heidät tekemään poikkeuksellisia tekoja. Räsäsen ja Vainikan suvuissa on kuolema usein korjannut satonsa varhain. Lapsia on kuollut kummallisilla tavoilla, moni sukupuun oksa on katkennut ennen lehtiin puhkeamistaan. Eikä onni suosi Ruut Vainikan ja Reinar Räsäsen perhettäkään. Reinar muuttaa taivaaseen ja lapsista Juhanaa ahdistelevat oudot onnettomuudet ja Leaa vaivaa omituinen oireyhtymä nimeltä kyyhäräkleroosi. Kohtalon kolhuihin on suvuissa totuttauduttu kahdella eri tavalla. Naisista on tullut uskovaisia, Kristuksen morsiamia, jotka uskovat että kaikella on tarkoituksensa, näytti maailma miten julmalta ja sattumanvaraiselta hyvänsä. Mutta lääkäreiksi lukeneet miehet ovat aina uskoneet vain tieteeseen. Jos Jumalaa ei ole, niin kuka vaan voi ryhtyä jumalaksi, kunhan vain tietää miten… Sukuromaaneja on Suomessa kirjoitettu paljon, tieteisromaaneja vähän. Vielä harvempi on yhdistellyt lajityyppejä, ainakaan yhtä kiehtovasti kuin Niina Repo romaanissa, joka pistää pään pyörälle ja mielen vilisemään.

“Repo on peloton ja persoonallinen. Hän rakentaa mustalla huumorilla silatun suku- ja tieteisromaanin.” – Aamulehti

“Jo teoksen alun henkilötaulukot osoittavat, että kyseessä on sukuromaani. Mutta yhtä hyvin voisi puhua jännityskirjasta tai seikkailuromaanista.” – Iisalmen Sanomat

Niina Repo (s. 1971) on turkulainen kirjailija, kolumnisti ja sanataideohjaaja. Hän on kirjoittamisen maisteri Jyväskylän yliopistosta ja tekee kirjoittamisen alaan kuuluvaa väitöskirjaa. Esikoisromaani Pimeä huone ilmestyi 1993. Toisesta teoksestaan Varjo (1995) hän sai Koskenkorva-palkinnon ja hänelle myönnettiin nuorille taiteilijoille tarkoitettu vuosiapurahan suuruinen Aboa-palkinto. Muut teokset: Miehen kuolema (2000), Kaksi (2002), Arpi (2008) ja Kompleksi (2016). Oman tuotantonsa lisäksi Repo on kirjoittanut viisi nuortenromaania Seita Parkkolan kanssa.

2. Jorma Palo: UITETTU ROTTA. 1997 WSOY (ensimmäinen painos). 140-sivuinen sidottu kirja, lukematon, ehjä kansipaperi, itse kirja täysin ehjä ja siisti, ei merkintöjä.

Uitettu rotta (1997) sisältää professori Leo Brennerin muistiinpanot. Leo Brenner: "Tämä teos perustuu todellisiin tapahtumiin." Teos on satiiri tieteestä. Satiiri rakkaudesta. Satiiri elämästä. Satiiri kuolemasta.

"Leo elää syöpäkontrollista toiseen ja pelkää sekä huonoa että hyvää uutista. (- - -) Leo Brenner tarkastelee kollegaansa Jussi Rantaa kriittisesti ja huomaa, että ei olisi voinut koskaan toimia kuten tämä. Se elämänhalu, mikä nuoressa Rannassa ilmeni energisenä kohelluksena, muuttui aikuisella tutkijalla rumaksi kilpailuksi. Rannalle on tärkeää hyvä virka, palkinnot, kuuluisuus ja menestyminen sekä omien sukulaisten pönkittäminen. Hän ei turhia pohdiskele eikä ole edes tarkka siitä, kenen tuloksia esittää omissa nimissään. Tulosten väärentäminen ja rahojen harkittu ohjaileminen on sekin tälle tutkijalle joskus tarpeellista suurempien päämäärien vuoksi. (- - -) Brenner on kyynisimmillään lapioidessaan laboratoriossaan sulamaan päässeen pakastearkun sisältöä jätesäkkeihin, tautista aivomössöä. Hän, amyloidiprofessori Leo Brenner, joka on uskonut tieteeseen kohta kolmekymmentä vuotta ja halveksinut toisia tieteen teosta luopuneita, ei näe enää arvoa omassa työssään. (- - -) Nyt kun luin tuon kirjoitukseni uudestaan, huomasin, etten ollut kertonut mitään huumorista, jota kirja pitää myös sisällään. Erikoinen sekoitus raskasta ja kevyttä." – Marjatta Mentula, blogi

Jorma Heikki Ilari Palo (1936 Käkisalmi – 2006 Helsinki) oli neurologian professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä kirjailija. Jorma Palon isä oli kaaderiupseeri, kapteeni Teemu Palo, joka kaatui jatkosodassa 1941. Palo toimi Helsingin yliopiston neurologian apulaisprofessorina 1975–1980, professorina 1980–2001, HYKSissä neurologian klinikan ylilääkärinä 1978–1994 ja HYKSin johtajaylilääkärinä 1990–1992 sekä Stakesin tutkimusprofessorina 1993–1994. Hän jäi eläkkeelle 2001. Jorma Palo julkaisi paitsi useita lääketieteellisiä teoksia, oppikirjoja ja tietokirjoja, myös kaunokirjallisia teoksia, joista viimeisiksi jäivät Bodominjärven murhia käsittelevät Bodomin arvoitus (2003), Hans Assmannin arvoitus (2004; yhdessä entisen rikospoliisin Matti Paloaron kanssa) sekä Nils Gustafsson ja Bodomin varjo (2006), joka julkaistiin muutama päivä Palon kuoleman jälkeen.